This is it

Noniin, täällä sitä ollaan tunteen sekaisissa tunnelmissa yksin "vanhassa" kodissa. Hostperhe lähti pois täältä mun muuton ajaksi ja uuden hostperheen pitäisi tulla mut hakemaan noin puolen tunnin kuluessa.

Olo on samaan aikaan surullinen, jännittynyt ja hieman innostunut. Suurimmaisena tuntemuksena ovat kaksi ekaa, sillä hyvästien sanominen tytöille oli ihan hirveetä ja ketäpä nyt ei jännittäis uuden hostperheen tapaaminen.

Pelkäsin, että tytöille ei edes kerrota sitä, että mä en ole täällä kun ne palaa takaisin kotiin.. Mutta onneksi kerrottiin. Itkuksihan se tottakai meni, mutta silti mun mielestä parempi niin. S oli yllättävän reipas, toki se vähä vältteli tilannetta ja halas vaan nopeasti, sano I love you ja juoksi autoon. Varmaan helpompi sille niin. E ja C taas ei ois halunnut päästää irti millään ja itki ihan hulluna. Tottakai niiden itkeminen sai mutkin itkeämään ja sitte pillitettiin yhdessä.

Hostvanhemmat sano käytännössä kiitos ja näkemiin. Ei tullut sen kummempia lähtö puheita tai mitään ihmeellistä. Mutta ihan odotettavissa oli se.

Eilinen päivä meni tosi nopeesti ja kivuttomasti. Aamulla olin Janeten kanssa juoruamassa tuntitolkulla, sen jälkeen hain E:n (sillä oli extended day eli haku vasta 130) ja haettiin donitsit DD:stä.  Tultiin kotiin ja katottiin lastenohjelmia. S:n tultua kotiin pidetiin nopeat "muumikekkerit" ja sen jälkeen valmistauduttiin balettiin.

Baletin jälkeen ajettiin kotiin ja mä olin off. Jos en olisi extendannut niin mun Au Pair ura olisi ollut ohi. Done. Over. Finished. Mutta eipä oo.

Ja tosiaan C:n tultua kotiin lähdin vielä sen kanssa moolille kiertelemään. Kaksi ja puoli tuntia meillä siellä meni, kun se käytteli jouluna saamiaan lahjakortteja. Syötiin jäätelöä ja naurettiin. Ja oli C:lle tosi tärkeä juttu, me niin harvoin sen kanssa hengaillaan, kun se on koko ajan menossa.

Ilalla ysin aikaan heitin sen kotiin ja lähdin ite moikkaamaan Y:tä. Käytiin Y:n, Paloman ja Brandon (Paloman poikaystävä) kanssa syömässä amerikkalais latino ravintolassa. Mä tilasin kanaa ja kaikki muut tilas pihvin.... Olihan se mun kana hyvää, mutta ne pihvit.. Hyvänä poikaystävän Y sitten antoi mulle puolet pihvistään ja mä sille puolet mun kanasta <3

Kotona olin joskus 1 jälkeen ja painuin suoraan pehkuihin. Tänä aamuna söin aamupalan perheen kanssa, sanoin hyvästit tytöille, pakkasin loppuun ja oon katellut Greyn Anatomiaa.

Pakkaamisesta pakkoa sanoa, MISTÄ TÄTÄ TAVARAA TULEE!! Siis ihan naurettava määrä tavaraa. Tulin tänne näiden kanssa:

Ja poistun täältä näiden kanssa:

MITÄ HITTOA!? Siis missä vaiheessa?! En enää ihmettele mihin kaikki rahat menee. Pakko tsemppaa ens "vuos" ja olla ostamatta kaikkea mihin käsi koskee.

Mutta joo! Kohta koittaa muuton hetki! Jännittää!! Apuaaa.