Voisinpa taas pitkästä aikaa kertoa ihan arkielämän kuulumisia ja muutoksia ihmissuhteissa sun muuta.
Arkielämään nyt ei mitään ihmeempiä edes kuulu. Huomenna syön viimeisen pillerin antibiootti kuurista ja toivottavasti oon lopullisesti selättänyt tän taudin sitten. Ois nimittäin PT taas aamulla ja oon sellasen 3 viikkoa sitä jo melkeen siirtänyt.... Salee taas tuun huonovointiseks ja häpeen silmät päästäni ku se lähtee kolmatta kertaa hakee mulle mehua, etten kuole sinne :''D Pitää kertoo sille, että oon vielä toipilas, ni jospa se ottais iisisti.
Työt nyt on samaa kakkaa ku aina. Amandan kanssa nyt ollaa otettu takapakkia ja menee melkee päivittäin hermot siihen. Viime viikolla kahtena päivänä ajoin sen 30 minuuttia suuntaansa sen koululle TURHAAN. Tokana päivänä se ihan näki mut siinä pihalla, katto silmiin ja nous kaverinsa autoon ja 5 minuuttia sen jälkeen tuli viesti "mulla onki kyyti". Ja tosiaan se jäi yöksi tälle kaverille, eli ties kyllä jo aamulla, että eí tuu mun kyydillä kotiin ja silti ei viitsinyt ilmoittaa. URGH.
W:n kanssa on hyviä ja huonoja päiviä. Tänään oli hyvä päivä, tehtiin keksejä, popitettiin musiikkia ja pelattiin koripalloo.
Hostiskän kanssa menee ihan ok. Oon nyt viimeset kaks viikkoa kirjottanut itse itselleni aikataulun ja hyväksyttänyt sen Amandalla ja hostiskällä sunnuntaina. Yleensä kummaltakaan ei tuu mitään kommenttia, joten pidän siitä sitten ite kiinni. Jos ne kesken viikon urputtaa siitä jotain, ni oon vaan että "voi voi, käskin kertoa muutokset maanantai aamuun mennessä, nyt on liian myöhästä". Ettäh. Menee ehkä vähän väärin päin se, että tässä talossa auppari sanelee säännöt eikä hostvanhempi. Mutta ei tää toimi muuten ollenkaa, joten pakko vaa tehä näin.
Jennan kanssa samaapaskaa ku aina <3 Käytii eilen kattomassa Pitch Perfect 2, oli tosi hyvä! Ei olla nyt ees kauheesti kyl froyoltu, koska säästetään rahaa. Viikonloppuna Atlantic Cityyn viettää sen synttäreitä! Jee!
Y:n kanssa erottii lopullisesti tossa jonkin aika sitte. Mä eka vähän niinku välttelin sitä pari viikkoa, kun en oikeen ottanut omista tunteistani selvää. Tottakai mä siitä välitän, edelleen, mutta mä kuitenkin oon lähdössä kohta. Ahdistaa se miten se koko ajan puhuu tulevaisuudesta ja miten se odottais muo täällä yms. Mutta en mä halua, että kukaan odottaa muo missään. En mä pysty lupaamaan mitään ajankohtaa, jolloin mä oon valmis asettumaan aloilleni tai missä maassa asetuminen tapahtuu ja kenen kanssa. Joten lopulta mä vaan päätin, että parempi lopettaa suhde jo nytten.
Ja hyvä päätös se on ollut. Haluun nyt nauttia vikoista viikoista täällä, ilman että tarvii murehtia kenestäkään!
Jaaa kävinkin sitten nyt viikonloppuna moikkaamassa Brandonia New Havenissa pitkästä aikaan. Hehe. Olin siellä la-su yön, vaihdeltiin kuulumisia ja hengailtiin sen kavereiden kaa. Sillä oli sunnuntaina valmistujaiset, joten mut häädettii jo super aikasin (8) sunnuntai aamulla pois.
Jaja mitähän muuta? Meillä on nyt viimeset pari viikkoa täällä häärännyt remonttimiehet. Ne remontoi tota KUNTOSALIA!! Vihdoin! Ei vaa voinu yhtää paskempaa ajankohtaa valita, tosi kiva oli sairastella tuol omas huoneessa, kun 8 aikaa aamulla alkaa kamala poraaminen ja meteli viereisessä huoneessa. Lisäks vähän välii tulee joku avaamaan mun huoneen oven "tää ovi pitää nyt taas pitää auki" ja siellä mä sitten kaikkien nähden yskin keuhkojani ja niistän aivojani pihalle. Ihanaa.
Tänään tein Kosher version makaroonilaatikosta, eli maidon sijasta käytin soijamaitoa. En ite maista edes juurikaan eroa, hyvää tuli! Ja hostiskä tykkäs siitä niin paljon, että veti heti 1/4 osan koko satsista.
Eikai tässä muuta?! Aloin kattoo Frendejä Netflixistä, alotin vissiin torstaina ja nyt oon viitoskauden puolessa välissä. Miten niin no life?
Jepujee! Etteköhän te nyt oo tarpeeksi ajantasalla!
Hyvää yötä ja huomentaa <3
Arkielämään nyt ei mitään ihmeempiä edes kuulu. Huomenna syön viimeisen pillerin antibiootti kuurista ja toivottavasti oon lopullisesti selättänyt tän taudin sitten. Ois nimittäin PT taas aamulla ja oon sellasen 3 viikkoa sitä jo melkeen siirtänyt.... Salee taas tuun huonovointiseks ja häpeen silmät päästäni ku se lähtee kolmatta kertaa hakee mulle mehua, etten kuole sinne :''D Pitää kertoo sille, että oon vielä toipilas, ni jospa se ottais iisisti.
Työt nyt on samaa kakkaa ku aina. Amandan kanssa nyt ollaa otettu takapakkia ja menee melkee päivittäin hermot siihen. Viime viikolla kahtena päivänä ajoin sen 30 minuuttia suuntaansa sen koululle TURHAAN. Tokana päivänä se ihan näki mut siinä pihalla, katto silmiin ja nous kaverinsa autoon ja 5 minuuttia sen jälkeen tuli viesti "mulla onki kyyti". Ja tosiaan se jäi yöksi tälle kaverille, eli ties kyllä jo aamulla, että eí tuu mun kyydillä kotiin ja silti ei viitsinyt ilmoittaa. URGH.
W:n kanssa on hyviä ja huonoja päiviä. Tänään oli hyvä päivä, tehtiin keksejä, popitettiin musiikkia ja pelattiin koripalloo.
Hostiskän kanssa menee ihan ok. Oon nyt viimeset kaks viikkoa kirjottanut itse itselleni aikataulun ja hyväksyttänyt sen Amandalla ja hostiskällä sunnuntaina. Yleensä kummaltakaan ei tuu mitään kommenttia, joten pidän siitä sitten ite kiinni. Jos ne kesken viikon urputtaa siitä jotain, ni oon vaan että "voi voi, käskin kertoa muutokset maanantai aamuun mennessä, nyt on liian myöhästä". Ettäh. Menee ehkä vähän väärin päin se, että tässä talossa auppari sanelee säännöt eikä hostvanhempi. Mutta ei tää toimi muuten ollenkaa, joten pakko vaa tehä näin.
Jennan kanssa samaa
Y:n kanssa erottii lopullisesti tossa jonkin aika sitte. Mä eka vähän niinku välttelin sitä pari viikkoa, kun en oikeen ottanut omista tunteistani selvää. Tottakai mä siitä välitän, edelleen, mutta mä kuitenkin oon lähdössä kohta. Ahdistaa se miten se koko ajan puhuu tulevaisuudesta ja miten se odottais muo täällä yms. Mutta en mä halua, että kukaan odottaa muo missään. En mä pysty lupaamaan mitään ajankohtaa, jolloin mä oon valmis asettumaan aloilleni tai missä maassa asetuminen tapahtuu ja kenen kanssa. Joten lopulta mä vaan päätin, että parempi lopettaa suhde jo nytten.
Ja hyvä päätös se on ollut. Haluun nyt nauttia vikoista viikoista täällä, ilman että tarvii murehtia kenestäkään!
Jaaa kävinkin sitten nyt viikonloppuna moikkaamassa Brandonia New Havenissa pitkästä aikaan. Hehe. Olin siellä la-su yön, vaihdeltiin kuulumisia ja hengailtiin sen kavereiden kaa. Sillä oli sunnuntaina valmistujaiset, joten mut häädettii jo super aikasin (8) sunnuntai aamulla pois.
Jaja mitähän muuta? Meillä on nyt viimeset pari viikkoa täällä häärännyt remonttimiehet. Ne remontoi tota KUNTOSALIA!! Vihdoin! Ei vaa voinu yhtää paskempaa ajankohtaa valita, tosi kiva oli sairastella tuol omas huoneessa, kun 8 aikaa aamulla alkaa kamala poraaminen ja meteli viereisessä huoneessa. Lisäks vähän välii tulee joku avaamaan mun huoneen oven "tää ovi pitää nyt taas pitää auki" ja siellä mä sitten kaikkien nähden yskin keuhkojani ja niistän aivojani pihalle. Ihanaa.
Tänään tein Kosher version makaroonilaatikosta, eli maidon sijasta käytin soijamaitoa. En ite maista edes juurikaan eroa, hyvää tuli! Ja hostiskä tykkäs siitä niin paljon, että veti heti 1/4 osan koko satsista.
Eikai tässä muuta?! Aloin kattoo Frendejä Netflixistä, alotin vissiin torstaina ja nyt oon viitoskauden puolessa välissä. Miten niin no life?
Jepujee! Etteköhän te nyt oo tarpeeksi ajantasalla!
Hyvää yötä ja huomentaa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti