Wuhuu! Nyt on maksettu ohjelmamaksu ja vakuutus. Kaiken kaikkiaan ohjelmamaksu, 13 kuukauden vakuutus plus 13 kuukauden urheilijavakuutus, sekä peruutusturva tuli maksamaan 1246 euroa. Tää siis sisältää sit lennot, Au Pair koulun New Yorkissa, kuljetuksen New Yorkista omaan osavaltioon yms. Et mun mielestä tosi edullinen. Etenkin, kun siis suurinosa tosta summasta muodostui vakuutuksista. Mun mielestä toi vakuutus oli vaan paras vaihtoehto mulle niin ei tarvitse sitten murehtia asiasta siellä, kun toi kattaa kaiken. Mun omalta vakuutusyhtiöltä ei ois ees ihan vastaavaa saanut ja sekin mitä ne tarjos ois ollu pari sataa kalliimpi. Et mun mielestä toi Erika on tosi hyvä vaihtoehto :)
Sit ois vielä edessä seuraavat meno erät:
1. HAMPAAT KUNTOON... Pakko hoitaa tää yksityisellä, koska jätin asian niin viimetippaan ettei oikeen julkisel enää kerkee... Ehheh -.- Toivottavasti ei ihan sikana reikiä ole...
2. Viisumimaksu
3. Rikosrekisteriote
4. Lääkärintodistus
5. Kansainvälinen ajokortti
6. Tuliaiset perheelle
7. Kaikkee muuta tarpeellista
Eli kyllä rahaa tulee menemään. Ihan niin paljon rahaa ei oo säästössä, kun toivoisin mutta näillä mennään mitä on. Olisin halunnut mukaan USA:han 2000-3000 euroa mut taitaa jäädä alle ton. Katsotaan. Koitan nää jäljellä olevat alle 3 kk elää ihan toooosi pienellä budjetilla, et saan jtn säästön uudesta työstäni! :)
77 päivää ja mä oon jo matkalla New Yorkkiin!! :D 2,5 kuukautta!!!
maanantai 30. joulukuuta 2013
maanantai 23. joulukuuta 2013
Maailman paras joululahja!
Ääää!
Nyt se on varmaa! Perhe pyys muo Au Pairikseen. 17.3.2014 lennän New Yorkkiin Au Pair koululle ja 21.3.2014 alkaa mun vuosi perheessä.Ihanaa <3
Koitan pitää tän salaisuutena mun perheeltä joulunpyhien ajan, jotta ei sitten vaikuta negatiivisesti joulumieleen. En usko, että se välttämättä vaikuttais mutta kun tiedän miten iso paikka se äidille ja iskälle, niin en viitsi ottaa riskiä :) Vaikka tiedän kyllä, että tottakai ne on mun tukena niin kyllä se kuitenkin on niille iso asia, kun oma lapsi lähtee vuodeksi pois. Mutta varmaan Tapaninpäivänä niille kerron, jos saan pidettyä salaisuutena siihen asti :)
Nyt se on varmaa! Perhe pyys muo Au Pairikseen. 17.3.2014 lennän New Yorkkiin Au Pair koululle ja 21.3.2014 alkaa mun vuosi perheessä.Ihanaa <3
Koitan pitää tän salaisuutena mun perheeltä joulunpyhien ajan, jotta ei sitten vaikuta negatiivisesti joulumieleen. En usko, että se välttämättä vaikuttais mutta kun tiedän miten iso paikka se äidille ja iskälle, niin en viitsi ottaa riskiä :) Vaikka tiedän kyllä, että tottakai ne on mun tukena niin kyllä se kuitenkin on niille iso asia, kun oma lapsi lähtee vuodeksi pois. Mutta varmaan Tapaninpäivänä niille kerron, jos saan pidettyä salaisuutena siihen asti :)
maanantai 16. joulukuuta 2013
Fiiliksiä
Doddiin,
Oli reissun kannalta vähän tunteikas viikonloppu. Äidin ja iskän kanssa koitettiin vähä enemmän puhua matkasta, kun alan olee tosi varmalla pohjalla hostfamilyn kanssa, mutta tottakai se on vähän arkapaikka kaikille puhua kun ikävä tulee kuitenki olee kova vuoden aikana. Äiti ja iskä sano suoraan, että ei halua mun lähtevän. Toki ne myös sano, että tottakai ne silti tukee muo jos lähden. Mutta kyllähän se silti kirpas kun suoraan sanoo että, jos niistä on kiinni niin ei halua että lähden. Mutta nyt kun miettii asiaa niin kuka vanhempie edes HALUAA lapsensa lähtevän vuodeksi pois. Iskä esitti myös hyviä pointteja muiden nurkissa asumisesta ja siitä miten koko vuoden ois vieraana toisen talossa ja asuis samassa paikassa missä työskentelee ymsymsyms. Ja siitä miten mulla on aina tapana soittaa niille ja avautua, kun on pahamieli ja että miten avuton ja ahdistunut olo niille tulee jos aina soittelen hysteerisenä niille kun on pahamieli ja ne ei pysty mitenkään muo auttamaan ku oon niin kaukana. Eli ihan hyviä pointteja, muta silti tuli vähän paha fiilis ja koko perjantain ja lauantaiaamupäivän olin huonoissa fiiliksissä ja aloin oikeesti miettii haluuunko lähteä.
Mutta onneksi Mian tsemppaukset autto minua! Pyysin sitä tekee postauksen läheisten suhtautumisesta lähtöön (http://miagoesaupair.blogspot.fi/2013/12/miten-mun-vanhemmatlaheiset-reagoi-mun.html) ja oli ihana huomata miten en oo yksin tuntemuksieni kanssa. Lisäks se ihanasti tsemppas muo myös ku kommentoin sille. Ihana miten Au Pairius yhdistää, vaikka en edes tunne henkilökohtasesti koko ihmistä. Silti ku oon Mian joka ikisen postauksen lukenu ni tuntuu että mä vähän tunnen sitä ja tuli sellanen fiilis sen postauksista, et se vois ymmärtää mun ongelman ja auttaa muo. Ja olin oikeassa :)
Eli fiilikset onneks siinä lauantain puolella parantu ja oon nyt taas tosi hyvillä mielillä lähtemässä. Kyllä mä sen tiedän, et ikävä tulee olee välil tooosi kova, mut mun pitää vaa opetella rauhottuu ja avautuu jollekki muulle ennen ku heti meen itkee äidille kaikista ongelmista, Koska ymmärrän kyllä täysin sen niiden huolen jos jokasesta pikkuasiasta soittelen niille sillä sävyl et maailma loppuu ja niillä tottakai kauhea huoli lapsukaisestaan :D Että pitää nyt oppia vähän hoitamaan asioita ihan itsekkin. Oon 2 vuotta asunu jo omillani ja silti välillä ihan mamman tyttö hahah :D Toivoin, että tää asia kehittyy huurrrjasti ton vuoden aikana. Et osaan hoitaa asiat ite enkä aina soita äidille kaikesta turhastakin ja huolestuta sitä pikkuasioiden takia :)
Mutta niin eli tällä hetkel tosi hyvät näkymät host familyn kaa ja uskon, että tehää ratkaisevia päätöksiä tässä ihan lähipäivinä!! :)
Ainiin ja sain töitä! Alkaa tää kuukauden työttömyys olee jo aika tylsää... Ja laiskottavaa :o Tosin mun työt alkaa vasta 7.1. et saa joulun ja uuden vuoden viettää rauhassa ja sit pari kuukautta töitä ja sit onki jo lähtö. Iiik :) Sain oikeestaan 3 työtä mut hyväksyin niistä sen parhaan, eli oman alan hommia. Palkanlaskentaaa. :)
Kohta joulu, jee. Pitää koittaa nyt ottaa kaikki irti, koska ens joulu toivottavasti vähä toisenlaisissa meiningeissä ;)
Oli reissun kannalta vähän tunteikas viikonloppu. Äidin ja iskän kanssa koitettiin vähä enemmän puhua matkasta, kun alan olee tosi varmalla pohjalla hostfamilyn kanssa, mutta tottakai se on vähän arkapaikka kaikille puhua kun ikävä tulee kuitenki olee kova vuoden aikana. Äiti ja iskä sano suoraan, että ei halua mun lähtevän. Toki ne myös sano, että tottakai ne silti tukee muo jos lähden. Mutta kyllähän se silti kirpas kun suoraan sanoo että, jos niistä on kiinni niin ei halua että lähden. Mutta nyt kun miettii asiaa niin kuka vanhempie edes HALUAA lapsensa lähtevän vuodeksi pois. Iskä esitti myös hyviä pointteja muiden nurkissa asumisesta ja siitä miten koko vuoden ois vieraana toisen talossa ja asuis samassa paikassa missä työskentelee ymsymsyms. Ja siitä miten mulla on aina tapana soittaa niille ja avautua, kun on pahamieli ja että miten avuton ja ahdistunut olo niille tulee jos aina soittelen hysteerisenä niille kun on pahamieli ja ne ei pysty mitenkään muo auttamaan ku oon niin kaukana. Eli ihan hyviä pointteja, muta silti tuli vähän paha fiilis ja koko perjantain ja lauantaiaamupäivän olin huonoissa fiiliksissä ja aloin oikeesti miettii haluuunko lähteä.
Mutta onneksi Mian tsemppaukset autto minua! Pyysin sitä tekee postauksen läheisten suhtautumisesta lähtöön (http://miagoesaupair.blogspot.fi/2013/12/miten-mun-vanhemmatlaheiset-reagoi-mun.html) ja oli ihana huomata miten en oo yksin tuntemuksieni kanssa. Lisäks se ihanasti tsemppas muo myös ku kommentoin sille. Ihana miten Au Pairius yhdistää, vaikka en edes tunne henkilökohtasesti koko ihmistä. Silti ku oon Mian joka ikisen postauksen lukenu ni tuntuu että mä vähän tunnen sitä ja tuli sellanen fiilis sen postauksista, et se vois ymmärtää mun ongelman ja auttaa muo. Ja olin oikeassa :)
Eli fiilikset onneks siinä lauantain puolella parantu ja oon nyt taas tosi hyvillä mielillä lähtemässä. Kyllä mä sen tiedän, et ikävä tulee olee välil tooosi kova, mut mun pitää vaa opetella rauhottuu ja avautuu jollekki muulle ennen ku heti meen itkee äidille kaikista ongelmista, Koska ymmärrän kyllä täysin sen niiden huolen jos jokasesta pikkuasiasta soittelen niille sillä sävyl et maailma loppuu ja niillä tottakai kauhea huoli lapsukaisestaan :D Että pitää nyt oppia vähän hoitamaan asioita ihan itsekkin. Oon 2 vuotta asunu jo omillani ja silti välillä ihan mamman tyttö hahah :D Toivoin, että tää asia kehittyy huurrrjasti ton vuoden aikana. Et osaan hoitaa asiat ite enkä aina soita äidille kaikesta turhastakin ja huolestuta sitä pikkuasioiden takia :)
Mutta niin eli tällä hetkel tosi hyvät näkymät host familyn kaa ja uskon, että tehää ratkaisevia päätöksiä tässä ihan lähipäivinä!! :)
Ainiin ja sain töitä! Alkaa tää kuukauden työttömyys olee jo aika tylsää... Ja laiskottavaa :o Tosin mun työt alkaa vasta 7.1. et saa joulun ja uuden vuoden viettää rauhassa ja sit pari kuukautta töitä ja sit onki jo lähtö. Iiik :) Sain oikeestaan 3 työtä mut hyväksyin niistä sen parhaan, eli oman alan hommia. Palkanlaskentaaa. :)
Kohta joulu, jee. Pitää koittaa nyt ottaa kaikki irti, koska ens joulu toivottavasti vähä toisenlaisissa meiningeissä ;)
maanantai 9. joulukuuta 2013
Kuulumiset
Eli tosiaan muutaman viikon olen nyt ollut matchattynä tähän Delaware perheeseen. Ollaan melkeen päivittäin oltu jollain tapaa yhteyksissä, sähköpostilla, facebookissa ja Skypessä. Oon nyt vissii 3-4 kertaa jutella Skypessä sen perheen kanssa. Oon päässy jopa juttelee niiden poikien kanssa ja ne vaikuttaa kyllä aivan ihanilta. Toki pojat on poikia ja tunnin Skypettelyn aikana ne on ehtiny jo pelleilemään, tappelemaan, kiusaamaan koiraa, itkemään, nauramaan jnejne. :D Et ainakaan tylsää ei varmasti ehtis niiden kanssa tulemaan... :D
Mun fiilikset perheestä on koko ajan paremmat ja paremmat. Et onneks en tyrmänny perhettä heti alkuun, sillä tällä hetkellä oon kyllä ihan valmis menee tähän perheeseen :) Otin myös yhteyttä paikalliseen LCC:hen ja kyselin siltä Delawaren Au Pair tilannetta. Meijä ryhmäs ois vissii noin 13 Au Pairia tällä hetkel ja ne ois noin 30-60 minuutin matkan päässä toisistaan. Eli mun mielestä ei nyt mikään mahdoton matka, lisäks on mahdollisuus tutustua muiden järjestöjen Au Paireihin ja paikallisiin yms. Eli enköhän mä sieltä kavereita löytäis tarpeeksi. Lisäks sieltä on tosi lyhyt matka (no okei 1,5 tuntia) Washington DC:hen ja tiedän siellä lähettyvillä olevan paljon Au Paireija :) Eli vois niitä siellä nähdä mahdollisesti.
Perheen äidin kans etenki ollaan mun mielestä lähennetty aika hyvin, et mun mielestä se vaikuttaa tosi mukavalta ja oon varma et viihtyisin siellä. Myös perheen isä on ottanu muhun nyt yhteyttä sähköpostil eli se kuulemma tarkottaa sitä et ne ois aika "vakavissaan" mun suhteen :D
Eli katsotaan mitä tässä tapahtuu ja mihin tilanne etenee :)
Mun fiilikset perheestä on koko ajan paremmat ja paremmat. Et onneks en tyrmänny perhettä heti alkuun, sillä tällä hetkellä oon kyllä ihan valmis menee tähän perheeseen :) Otin myös yhteyttä paikalliseen LCC:hen ja kyselin siltä Delawaren Au Pair tilannetta. Meijä ryhmäs ois vissii noin 13 Au Pairia tällä hetkel ja ne ois noin 30-60 minuutin matkan päässä toisistaan. Eli mun mielestä ei nyt mikään mahdoton matka, lisäks on mahdollisuus tutustua muiden järjestöjen Au Paireihin ja paikallisiin yms. Eli enköhän mä sieltä kavereita löytäis tarpeeksi. Lisäks sieltä on tosi lyhyt matka (no okei 1,5 tuntia) Washington DC:hen ja tiedän siellä lähettyvillä olevan paljon Au Paireija :) Eli vois niitä siellä nähdä mahdollisesti.
Perheen äidin kans etenki ollaan mun mielestä lähennetty aika hyvin, et mun mielestä se vaikuttaa tosi mukavalta ja oon varma et viihtyisin siellä. Myös perheen isä on ottanu muhun nyt yhteyttä sähköpostil eli se kuulemma tarkottaa sitä et ne ois aika "vakavissaan" mun suhteen :D
Eli katsotaan mitä tässä tapahtuu ja mihin tilanne etenee :)
maanantai 25. marraskuuta 2013
Sixth Match
Matchejä sataa mut en nyt sanois, että tää nopea tahti sit välttämättä on niin hyvä.
Viime viikolla tuli tää uusin Match. Delawaresta perhe, kaks poikalasta 5 ja 6 vuotiaat. Vanhemmat on poliiseja, äiti tekee 3 vuoro työtä 8 tunni vuoroissa ja iskä 2 vuoro työtä 12 tunnin vuorossa. Viikonloppuina tekee myös paljon töitä. Eli aikataulut tulis olemaan jatkuvasti muuttuva ja viikonloppuisin ois paljon töitä. Okei tää ei nyt ihan välttämästi muo haittaa. Oon perheen vanhempien kanssa jutellut sähköpostilla jonkin verran. Ne lähetti ison listan kysymyksiä johon vastasin tosi huolellisesti ja pitkästi mutta sitte ne ei kuitenkaan yhtään kommentoinut mun vastauksia... Et vähän jotenki ehkä töksähtelevää ollut toi sähköposteilu eikä ollenkaa sellast samanlaista "Hello Laura, nice to meet you, how are you" "thank you for your email, it was so nice to hear from you" yms. juttuu mihin on tottunut noiden muiden matchien viesteistä. No mut tarkotus oli, että en tuomitse perhettä ennen kun skypetän niiden kanssa. Niillä vaan tuntuu olevan kauhee kiire kokoajan eikä ne ehdi skypettää.
Se perheen äiti lisäs mut facebookissa kaveriksi ja löysin sitä kautta niiden nykyisen Au Pairin. Laitoin sille heti viestii ja kyselin mitä se tykkää siellä olla. Noh. Kyllähän se tykkää ilmeisesti aika paljonkin... MUTTA siellä ei oo muita Au Paireja. Sillä ei oo yhtään kavereita siellä. Lähin kuulemma yli 45 minuutin ajomatkan päässä. Plaah. Tiedän, että tää tulis olee mulle ongelma. Mun oma perhe ja mun omat kaverit tulee olee Suomessa, joten tarviin jonkun tukiverkoston sinne jenkkeihin. Ja ei kukaan muu tulis ymmärtää muo samalla tavalla kun toinen Au Pair. Joku joka on samassa tilanteessa, kun minä. En mä pystyis olee pelkän host perheen kans koko vuotta... Hohhoijakkaaaaa.
Mulla menee hermot tähän prosessiin ja alan turhautua :(
Viime viikolla tuli tää uusin Match. Delawaresta perhe, kaks poikalasta 5 ja 6 vuotiaat. Vanhemmat on poliiseja, äiti tekee 3 vuoro työtä 8 tunni vuoroissa ja iskä 2 vuoro työtä 12 tunnin vuorossa. Viikonloppuina tekee myös paljon töitä. Eli aikataulut tulis olemaan jatkuvasti muuttuva ja viikonloppuisin ois paljon töitä. Okei tää ei nyt ihan välttämästi muo haittaa. Oon perheen vanhempien kanssa jutellut sähköpostilla jonkin verran. Ne lähetti ison listan kysymyksiä johon vastasin tosi huolellisesti ja pitkästi mutta sitte ne ei kuitenkaan yhtään kommentoinut mun vastauksia... Et vähän jotenki ehkä töksähtelevää ollut toi sähköposteilu eikä ollenkaa sellast samanlaista "Hello Laura, nice to meet you, how are you" "thank you for your email, it was so nice to hear from you" yms. juttuu mihin on tottunut noiden muiden matchien viesteistä. No mut tarkotus oli, että en tuomitse perhettä ennen kun skypetän niiden kanssa. Niillä vaan tuntuu olevan kauhee kiire kokoajan eikä ne ehdi skypettää.
Se perheen äiti lisäs mut facebookissa kaveriksi ja löysin sitä kautta niiden nykyisen Au Pairin. Laitoin sille heti viestii ja kyselin mitä se tykkää siellä olla. Noh. Kyllähän se tykkää ilmeisesti aika paljonkin... MUTTA siellä ei oo muita Au Paireja. Sillä ei oo yhtään kavereita siellä. Lähin kuulemma yli 45 minuutin ajomatkan päässä. Plaah. Tiedän, että tää tulis olee mulle ongelma. Mun oma perhe ja mun omat kaverit tulee olee Suomessa, joten tarviin jonkun tukiverkoston sinne jenkkeihin. Ja ei kukaan muu tulis ymmärtää muo samalla tavalla kun toinen Au Pair. Joku joka on samassa tilanteessa, kun minä. En mä pystyis olee pelkän host perheen kans koko vuotta... Hohhoijakkaaaaa.
Mulla menee hermot tähän prosessiin ja alan turhautua :(
torstai 21. marraskuuta 2013
Would you like to be our Au Pair
Yksi puhelu perheen kanssa. Yksi puhelu nykyisen Au Pairin kanssa. Yksi kysymys. Yksi vastaus. Ei.
Tää koko prosessi on KAMALA sanon vaan sen!! Siis tossa perheessä ei oo mitään vikaa. Ei mitään. Ja tänään kun puhuin yli puol tuntii niiden nykyisen aupparin kanssa ja vähän sen 9 vuotiaan pojankin kanssa ni siis niistä sai tosi hyvän kuvan ja sen näkee miten niiden nykynen auppari tykkää siellä olla. Mutta mä en vaan voi ignoorata sitä epämielyttävää tunnetta vatsassa, joka sanoo että ei.
Mä olin eilen vahtimas pitkästä aikaa mun ihania lapsosiani. Ne on 4 vuotias tyttö ja 6 vuotias poika. Siinä niiden kanssa ollessa ja ne nähdessä ni tuli niin vahvasti sellanen olo, että tätä mä haluan. Mä haluan olla nuorten lapsien kanssa. Mä tiedän, että se on vaikeempaa mutta silti. Se on sitä mitä mä haluan mun Au Pair vuodeltani. Olla nuorien lapsien kanssa.
Sen takia mun sydän särky ku sain viestin jenkeistä että tää nykyinen match haluaisi mut niiden Au Pairiksi. Tunti ihan hirveeltä kieltäytyä. Ja mä pelkään, että kadun sitä vielä vaikka nyt onkin tietyllä tapaa helpottunut olo ja tiedän että tein oikean päätöksen. Mut perjaatteessa oon nyt sanonut ei täysin hyvälle perheelle. Mutta mun intuitio vaan sanoo vahvasti, että haluan perheeseen missä on nuorempia lapsia... Tuntuu kurjalta... Mutta ehkä se mun perhe vielä löytyy... Toivotaan.
Tää koko prosessi on KAMALA sanon vaan sen!! Siis tossa perheessä ei oo mitään vikaa. Ei mitään. Ja tänään kun puhuin yli puol tuntii niiden nykyisen aupparin kanssa ja vähän sen 9 vuotiaan pojankin kanssa ni siis niistä sai tosi hyvän kuvan ja sen näkee miten niiden nykynen auppari tykkää siellä olla. Mutta mä en vaan voi ignoorata sitä epämielyttävää tunnetta vatsassa, joka sanoo että ei.
Mä olin eilen vahtimas pitkästä aikaa mun ihania lapsosiani. Ne on 4 vuotias tyttö ja 6 vuotias poika. Siinä niiden kanssa ollessa ja ne nähdessä ni tuli niin vahvasti sellanen olo, että tätä mä haluan. Mä haluan olla nuorten lapsien kanssa. Mä tiedän, että se on vaikeempaa mutta silti. Se on sitä mitä mä haluan mun Au Pair vuodeltani. Olla nuorien lapsien kanssa.
Sen takia mun sydän särky ku sain viestin jenkeistä että tää nykyinen match haluaisi mut niiden Au Pairiksi. Tunti ihan hirveeltä kieltäytyä. Ja mä pelkään, että kadun sitä vielä vaikka nyt onkin tietyllä tapaa helpottunut olo ja tiedän että tein oikean päätöksen. Mut perjaatteessa oon nyt sanonut ei täysin hyvälle perheelle. Mutta mun intuitio vaan sanoo vahvasti, että haluan perheeseen missä on nuorempia lapsia... Tuntuu kurjalta... Mutta ehkä se mun perhe vielä löytyy... Toivotaan.
tiistai 19. marraskuuta 2013
Fifth Match!
Nyt tuli viides Match. Onhan tämä edellistä parempi huomattavasti mutta huoh. Jotenkin kun on ollut yksi niin hyvä perhe niin tuntuu, että ei nää muut tunnu enää miltään. Tai sit mun mielessä vaan on joku "ideaali perhe" ajatus ja nää ei mitkään täytä "kriteereitä". Ärsyttää itsekkin omapää. Haluisin tottakai lähtee avoimin mielin. Mutta tässäkin perheessä on 16 ja 13 vuotiaat tytöt ja 9 vuotias poika. Eli aika vanhoja tässäkin ollaan. Työajat ajoittuu iltapäivään + iltaan ja sillonkin lähinnä ajamista. Mä vaan niin haluaisin olla perheessä missä ois nuorempia lapsia!! Ois ihana olla päivät lasten kanssa ja illat off. Saada oikeesti leikkiä niiden kanssa, lähteä leikkipuistoon, tehdä asioita eikä vaan kuskata treeneihin ja auttaa läksyissä. Joo toki tiedän, että ei se pelkkää sitä olis ja kyllä sen perheen nykynen Au Pairikin tykkää siellä olla ja tekee lasten kanssa asioita välillä.
Toinen asia mikä kans vähä harmittais on se et niil tosiaan on ollut 2 Au Pairia Suomesta ja toinen oli jopa 1,5 vuotta siellä. Mitä annettavaa mulla enää ois sille perheelle mun kulttuurista ja kielestä ja kummallisista tavoista... Ois niin ihana olla se joka niille ensimmäisen kerran antaa salmiakkia maistettavaks, opettaa ensimmäiset suomalaiset sanat yms.
Aikataulu on myös kans just yks mikä harmittaa. Aamulla tunti pari töitä ja sit off 3 asti ja sen jälkee oiski ilta 9 asti töitä ja kotiintuloaika 11... Eipä siinä paljoon enää kavereita nähdä illalla.
Plaah. Ehkä mä vaan oon liian kriittinen... En tiedä. En nyt haluis hylätä tätä perhettä näin "surkein" perustein mut jotenki kun ei vaan tuu sitä vatsanpohja tunnetta. No pitää katsoa ja kuulostella vielä.
Ompas hankala prosessi :(
Toinen asia mikä kans vähä harmittais on se et niil tosiaan on ollut 2 Au Pairia Suomesta ja toinen oli jopa 1,5 vuotta siellä. Mitä annettavaa mulla enää ois sille perheelle mun kulttuurista ja kielestä ja kummallisista tavoista... Ois niin ihana olla se joka niille ensimmäisen kerran antaa salmiakkia maistettavaks, opettaa ensimmäiset suomalaiset sanat yms.
Aikataulu on myös kans just yks mikä harmittaa. Aamulla tunti pari töitä ja sit off 3 asti ja sen jälkee oiski ilta 9 asti töitä ja kotiintuloaika 11... Eipä siinä paljoon enää kavereita nähdä illalla.
Plaah. Ehkä mä vaan oon liian kriittinen... En tiedä. En nyt haluis hylätä tätä perhettä näin "surkein" perustein mut jotenki kun ei vaan tuu sitä vatsanpohja tunnetta. No pitää katsoa ja kuulostella vielä.
Ompas hankala prosessi :(
torstai 14. marraskuuta 2013
Fourth match
Sepäs kävi taas nopeasti. Mutta tosin mielummin oisin halunnu Cultural Carelta vähän enemmän panostusta enkä kiireellä uutta matchiä. Joo tiedän Avoimin Mielin pitää olla. Mutta mun mieli ei oo näin avara. Yksinhuoltaja iskä jolla on 12, 14 ja 16 vuotiaat pojat. Työtehtävät ois: kuskausta, kaupassa käyntiä, kokkausta ja pyykkäystä/siivousta. Että ei kiitos. Haluun kuitenkin perheeseen missä ois nuorempia lapsia, jotka oikeesti tarvitsee Au Pairia ja joiden kanssa voi tehdä kaikkee kivaa ja luoda hyvän suhteen. Toki joo oishan toi salee helppo perhe. Ei tartteis tehä juuri mitään ja ois paljon vapaata, mut silti ei kiitos. Oon menos sinne töihin ja haluun nimenomaan myös olla tekemisissä lasten kanssa enkä vaan hoitaa lasten töitä. Toki noi työtehtävät tulee olee Au Pairin hommia mut haluun myös sen ihan lastenhoidon myös siihen mukaan! Laitoin CCMarille viestiä, että ei oikeen tunnu oikealta toi perhe. Ehkä se viides sitten nappais....
Turhauttavaa
Nonniin. Paljon on ehtinyt tapahtua viime postauksesta. Aloitetaan vaikka työkuvioista ensin.
Elikkä tosiaan sen lomauttamispaperin jälkeen mun ja pomon välit tulehtu entisestään ja lopulta pomo ehdotti "ostavansa" mut ulos firmasta. Maksoi täyden palkan joulukuun loppuun asti ja mun työsuhde päätty saman tien. Toisaalta oon toosi tyytyväinen et nyt se 6 kuukauden tuska on ohi ja oon vihdoin lopullisesti erossa siitä ukosta mutta toisaalta ois ollu niin kiva saada se vihdoin vastuuseen hämäristä lomautuksista ja epätasa-arvoisesta työntekijöiden kohtelusta. Mutta olin niin loppu tosta tappelusta, et parempi näin. Nyt vaan uuta työtä etsimään. Toivottavasti löytyy pian! Jotenkin mulla tulee mieleen aina tää biisi kun ajattelun mun pomoa:
Sitten mun ihanaan matchiin. Meidän tiet "erkani" valitettavasti. Niiden nykyinen Au Pair on murtanut nilkkansa ja joutuu lähtemään ensi viikolla takaisin kotiin Australiaan, koska toipumisaika on niin pitkä. Ne tarvitsee viimeistään tammikuussa uuden Au Pairin. Harmittaa, tottakai. Pääsen ite aikaisintaan maaliskuun alussa lähtemään. Mutta ei voi mitään, kaikella on tarkoituksensa. Eikö? Voihan se olla että se "täydellisen" matchin tunne tuli myös siitä, kun ne olivat eka perhe kenen kanssa olen jutellut. Toki vähän mietityttää myös se, että niiden molemmat edelliset Au Pairit on nyt lopettanut noin 8 kuukauden kohdalla leikin kesken ja palanneet kotiin... Ja aloin myös miettimään sitä, että tahtoisin eniten perheeseen missä olis myös tyttölapsi eikä pelkkiä poikia. No mutta katsotaan, eiköhän se sopiva perhe minullekkin vielä löydy. Tuntuu vaan, että nyt menee kaikki päin persettä ja haluis sen "varmistuksen" siitä, että oikeasti pääsee lähtemään. Jotta on jotain mitä odottaa.
Elikkä tosiaan sen lomauttamispaperin jälkeen mun ja pomon välit tulehtu entisestään ja lopulta pomo ehdotti "ostavansa" mut ulos firmasta. Maksoi täyden palkan joulukuun loppuun asti ja mun työsuhde päätty saman tien. Toisaalta oon toosi tyytyväinen et nyt se 6 kuukauden tuska on ohi ja oon vihdoin lopullisesti erossa siitä ukosta mutta toisaalta ois ollu niin kiva saada se vihdoin vastuuseen hämäristä lomautuksista ja epätasa-arvoisesta työntekijöiden kohtelusta. Mutta olin niin loppu tosta tappelusta, et parempi näin. Nyt vaan uuta työtä etsimään. Toivottavasti löytyy pian! Jotenkin mulla tulee mieleen aina tää biisi kun ajattelun mun pomoa:
You held me down, but I got up
Already brushing off the dust
You hear my voice, you hear that sound
Like thunder gonna shake the ground
You held me down, but I got up
Get ready cause I’ve had enough
I see it all, I see it now
I got the eye of the tiger, a fighter, dancing through the fire
Cause I am a champion and you’re gonna hear me roar
Louder, louder than a lion
Cause I am a champion and you’re gonna hear me roar
Sitten mun ihanaan matchiin. Meidän tiet "erkani" valitettavasti. Niiden nykyinen Au Pair on murtanut nilkkansa ja joutuu lähtemään ensi viikolla takaisin kotiin Australiaan, koska toipumisaika on niin pitkä. Ne tarvitsee viimeistään tammikuussa uuden Au Pairin. Harmittaa, tottakai. Pääsen ite aikaisintaan maaliskuun alussa lähtemään. Mutta ei voi mitään, kaikella on tarkoituksensa. Eikö? Voihan se olla että se "täydellisen" matchin tunne tuli myös siitä, kun ne olivat eka perhe kenen kanssa olen jutellut. Toki vähän mietityttää myös se, että niiden molemmat edelliset Au Pairit on nyt lopettanut noin 8 kuukauden kohdalla leikin kesken ja palanneet kotiin... Ja aloin myös miettimään sitä, että tahtoisin eniten perheeseen missä olis myös tyttölapsi eikä pelkkiä poikia. No mutta katsotaan, eiköhän se sopiva perhe minullekkin vielä löydy. Tuntuu vaan, että nyt menee kaikki päin persettä ja haluis sen "varmistuksen" siitä, että oikeasti pääsee lähtemään. Jotta on jotain mitä odottaa.
maanantai 4. marraskuuta 2013
Ei hyvää ilman huonoa
Noniinpä niin. En tajua miks elämän pitää olla yhtä vuoristorataa koko ajan. Eikö välillä vois vaan olla onnellinen... Yhtenä hetkenä oon onneni kukkuloilla ja toisena itken silmät pihalle kun on taas niin epäoikeudenmukaista.
Hohhoijakkaa. Aloitan kertomaan huonoista asioista, koska sitten on kivempi lopettaa niihin hyviin. Vaikka hyvät asiat tapahtu viikonloppuna ja huonot tänään...
Eli tosiaan. Olin yhtä hymyä töissä ja kaikki oli ihanasti, kunnes pomo päättää tiputtaa pommin. Mut lomautetaan osa-aikaisesti 19.11. alkaen. 2 päivää töissä ja 3 päivää lomautettuna. Syynä "ei riittävästi töitä". Tosiaan homman nimihän on se, että meille on palkattu noin kuukausi sitten uusi työntekijä. Pikkuhiljaa mun asiakasyrityksiä on siirretty myös tälle uudelle työntekijälle ja mun työkanta pienenee pienenemistään. Lopulta siinä sitten kävi niin, että tänään minut lomautettiin ja tämä uusi työntekijä jatkaa tyytyväisenä. Soitin toki työsuojeluneuvojalle (tms.) ja toki siellä sanottiin, että epäilyttävältä kuullostaa. En kuitenkaan ole tajunnut mihinkään liittoon liittyä, joten mahdollisuuteni pomoani vastaan ilman asianajajaa ovat kuulemma aika heikot. Eli hiukan tässä nyt pistää kiukuttamaan ja itketyttämään ja ärsyttämään. Miten mä pystyn säästämään Au Pairiuteen, kun tulee vaikeuksia saada edes omat kuukausimenot maksettua. Ei mulla ole tällä hetkellä säästöjä tarpeeksi, että voisin lähteä :'( Pakko etsiä joku paska duuni vähäksi aikaa... Hohhoijakkaa... Aijon toki soitella myös liittot läpi ja kysyä huoliiko kukaan minua nyt jäseneksi ja auttamaan minua tämän asian kanssa. Ja kaikki muut tahot mitä keksin.
Mutta ne hyvät asiat. Koitan tässä itsekkin piristyä, kun kirjotan näitä hyviä asioita mutta vaikeaa se on, koska en tiedä toteutuvatko nämä hyvät asia koskaan...
Juttelin viikonloppuna mun NY matchin kanssa!! Meni ihan tosi tosi hyvin mun mielestä ja juttua riitti. Juteltiin noin 45 minuuttia lauantaina, kunnes niiden piti lähteä sirkukseen perheen kanssa. Hostmom sanoi kyllä, että vaikutan tosi mahtavalta ja sopivalta tyypiltä niiden perheeseen ja että haluaisivat ehdottomasti puhua mun kanssa lisää. Joten sunnuntaina juteltiin lisää!! Juteltiin vähän yli tunti ja sen kanssa on kyllä niin helppo ja mukava puhua! Ei tarvinnut jännittää tai pelätä. Aina sanotaan että pitää luottaa isäntäperhettä etsiessä siihen "vatsanpohja" tunteeseen ja mulla on kyllä nyt sellanen kutina vatsanpohjassa, että huhhuh! Mulla meni kylmänväreet innostuksesta jo hakemusta lukiessa ja puhelimes tunne vaa kasvo. Mun vanhemmatki sano lukiessaan niiden hakemuksen ja kuunnellees mun puhetta siitä perheestä että "toi se on!" Ne lähetti mulle niiden perheestä vielä sellasen ns. tietopaketin talon tavoista ja säännöistä ja sitten niiden nykyisen Au Pairin yhteystiedot. Ja tällä viikol ois tarkotus puhua vielä lisää, toivottavasti tehdään se päätös että pääsen sinne! <3 Jos ne haluu olla mun final match niin mä en anna ton lomautuksen häiritä. Mähän revin ne rahat jostain PISTE.
Hohhoijakkaa. Aloitan kertomaan huonoista asioista, koska sitten on kivempi lopettaa niihin hyviin. Vaikka hyvät asiat tapahtu viikonloppuna ja huonot tänään...
Eli tosiaan. Olin yhtä hymyä töissä ja kaikki oli ihanasti, kunnes pomo päättää tiputtaa pommin. Mut lomautetaan osa-aikaisesti 19.11. alkaen. 2 päivää töissä ja 3 päivää lomautettuna. Syynä "ei riittävästi töitä". Tosiaan homman nimihän on se, että meille on palkattu noin kuukausi sitten uusi työntekijä. Pikkuhiljaa mun asiakasyrityksiä on siirretty myös tälle uudelle työntekijälle ja mun työkanta pienenee pienenemistään. Lopulta siinä sitten kävi niin, että tänään minut lomautettiin ja tämä uusi työntekijä jatkaa tyytyväisenä. Soitin toki työsuojeluneuvojalle (tms.) ja toki siellä sanottiin, että epäilyttävältä kuullostaa. En kuitenkaan ole tajunnut mihinkään liittoon liittyä, joten mahdollisuuteni pomoani vastaan ilman asianajajaa ovat kuulemma aika heikot. Eli hiukan tässä nyt pistää kiukuttamaan ja itketyttämään ja ärsyttämään. Miten mä pystyn säästämään Au Pairiuteen, kun tulee vaikeuksia saada edes omat kuukausimenot maksettua. Ei mulla ole tällä hetkellä säästöjä tarpeeksi, että voisin lähteä :'( Pakko etsiä joku paska duuni vähäksi aikaa... Hohhoijakkaa... Aijon toki soitella myös liittot läpi ja kysyä huoliiko kukaan minua nyt jäseneksi ja auttamaan minua tämän asian kanssa. Ja kaikki muut tahot mitä keksin.
Mutta ne hyvät asiat. Koitan tässä itsekkin piristyä, kun kirjotan näitä hyviä asioita mutta vaikeaa se on, koska en tiedä toteutuvatko nämä hyvät asia koskaan...
Juttelin viikonloppuna mun NY matchin kanssa!! Meni ihan tosi tosi hyvin mun mielestä ja juttua riitti. Juteltiin noin 45 minuuttia lauantaina, kunnes niiden piti lähteä sirkukseen perheen kanssa. Hostmom sanoi kyllä, että vaikutan tosi mahtavalta ja sopivalta tyypiltä niiden perheeseen ja että haluaisivat ehdottomasti puhua mun kanssa lisää. Joten sunnuntaina juteltiin lisää!! Juteltiin vähän yli tunti ja sen kanssa on kyllä niin helppo ja mukava puhua! Ei tarvinnut jännittää tai pelätä. Aina sanotaan että pitää luottaa isäntäperhettä etsiessä siihen "vatsanpohja" tunteeseen ja mulla on kyllä nyt sellanen kutina vatsanpohjassa, että huhhuh! Mulla meni kylmänväreet innostuksesta jo hakemusta lukiessa ja puhelimes tunne vaa kasvo. Mun vanhemmatki sano lukiessaan niiden hakemuksen ja kuunnellees mun puhetta siitä perheestä että "toi se on!" Ne lähetti mulle niiden perheestä vielä sellasen ns. tietopaketin talon tavoista ja säännöistä ja sitten niiden nykyisen Au Pairin yhteystiedot. Ja tällä viikol ois tarkotus puhua vielä lisää, toivottavasti tehdään se päätös että pääsen sinne! <3 Jos ne haluu olla mun final match niin mä en anna ton lomautuksen häiritä. Mähän revin ne rahat jostain PISTE.
torstai 31. lokakuuta 2013
Jeeeeeeeeee!!
Tänään se tapahtui!!
Sähköpostiini oli tullut viesti!! En meinannu eka tajuta, että mikä se viesti oli ja meinasin heittää sen roskakoriin muiden roskapostien kanssa. Mutta onneks pysähdyin siinä kohdal katsomaan vähän tarkemmin ja WIIII se oli viesti New York matchiltä!!
Ne kamalasti kehu ja sano miten vaikutaisin tosi sopivalta niiden perheeseen ja että ne ois more than happy to speak with me!! Eli viikonloppuna ilmeisesti Skype treffit!! Jännittäää <3
Nyt peukalot pystyyn ja toivotaan parasta! <3
Happy Halloween! <3
Tänään se tapahtui!!
Sähköpostiini oli tullut viesti!! En meinannu eka tajuta, että mikä se viesti oli ja meinasin heittää sen roskakoriin muiden roskapostien kanssa. Mutta onneks pysähdyin siinä kohdal katsomaan vähän tarkemmin ja WIIII se oli viesti New York matchiltä!!
Ne kamalasti kehu ja sano miten vaikutaisin tosi sopivalta niiden perheeseen ja että ne ois more than happy to speak with me!! Eli viikonloppuna ilmeisesti Skype treffit!! Jännittäää <3
Nyt peukalot pystyyn ja toivotaan parasta! <3
Happy Halloween! <3
keskiviikko 30. lokakuuta 2013
Third Match!!
Ohhoh. Eilen aamulla kurkkasin profiiliini ja olin vielä matchättynä Kentucky perheeseen. Kuitenki jo iltapäiväl oli tullu sähköposti, että mulle on uusi match!!
New Yorkin osavaltiosta Larchmont nimisestä kylästä. Eli ihan sika hyvältä paikalta!! Rauhallinen pikkukylä vain 35 minuutin junamatkan päässä NEW YORK CITYSTÄ ;) Kelpais!
Perhe on 4 henkinen. Äiti, isi ja kaks poikaa (3 ja 6). Isä on kokopäivätöissä 5 pv viikos ja äiti osa-aikasesti vaan pari päivää viikossa. Aikasimpia Au Paireja on vissii ollu 2. Aktiivinen perhe, tykkää tehä aika paljon samoja asioita kun minäki. Molemmat pojat on osanpäivää "koulussa", nuorempi vaan 9-12. Eli päivät ois aika täysiä ja pitkiä, tulee se 45 tunti "lukujärjestyksen" mukaan täyteen joka viikko. Pojat kans harrastaa paljon mm. uintia ja tae kwon doa!! Mikä on iha mahtavaa, koska oon itekki harrastanu molempia ja viel valmentanu ton ikäsiä Tae Kwon Dossa!!
Talostakin niillä oli kuvia, ei mikään superisolukaali mut iha kelpo talo. Au Pairin huone näytti ihan tosi pieneltä, vähä jännittäis et miten ahdistunut olo siel tulis mut hahah ehkä mä selviäisin!! ;)
Lähellä on kuulemma paljon Au Paireja ja se perhe tietää tosi paljon muita perheitä missä on Au Paireja, joten kavereita sais ihan saletisti!!
Mä niin toivoin, että tää perhe ottaa yhteyttä. On tosi turhauttavaa, kun ei matcheistä mitään kuulu :/
Katsellaan ja odotellaan!
Toivottavasti "kolmas kerta toden sanoo" pätee tässä ;)
Talostakin niillä oli kuvia, ei mikään superisolukaali mut iha kelpo talo. Au Pairin huone näytti ihan tosi pieneltä, vähä jännittäis et miten ahdistunut olo siel tulis mut hahah ehkä mä selviäisin!! ;)
Lähellä on kuulemma paljon Au Paireja ja se perhe tietää tosi paljon muita perheitä missä on Au Paireja, joten kavereita sais ihan saletisti!!
Mä niin toivoin, että tää perhe ottaa yhteyttä. On tosi turhauttavaa, kun ei matcheistä mitään kuulu :/
Katsellaan ja odotellaan!
Toivottavasti "kolmas kerta toden sanoo" pätee tässä ;)
maanantai 28. lokakuuta 2013
Päätös
Eipä ole vieläkään Kentucky perheestä kuulunut mitään. Eivät ole vastanneet myöskään sähköpostiini. Yli viikko tässä on nyt odoteltu yhteydenottoa, joten tehtiin CCMarin kanssa päätös "vapauttaa" mut perheestä. Turhaa pitää "lukittuna" perheeseen, joka ei aijo edes ottaa yhteyttä. Harminpaikka. Toivotaa, että uus perhe olis sopiva ja ottais yhteyttä. Kolmas kerta todensanoo (eikö?!) ;)
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
Turhauttavaa
Ompas ärsyttävään, kun ei kuulu matchistä mitään :/ Ymmärrän kyllä, että amerikoissa ollaan kiireisiä mutta olen hyvin malttamaton ja innokas :) Kysyinkin CC Marilta, että onko ok jos laitan ite niille ihan sähköpostia, kun osoite matchin profiilissa oli. Kuulemma asia on täysin fine, joten äsken sitten pistin sähköpostia heille. Iik. Odotellaan...
Oon melkee koko päivän töissä selvitellyt Kentuckyn ja Louisvillen nähtävyyksiä ja ylipäätään, että onko siellä mitään tekemistä. Kyllähän siellä taitaa olla ;) Nooh, mutta ei saa liikaa innostua ettei pety. Eihän tämä ole vasta kun toinen match, joten eiköhän joku perhe nappaa jos ei tämä :) Tämä vaan vaikuttaa tosi mukavalta. No katsotaan ;)
Jos sitä nyt vaikka koittais töihinkin keskittyä... Ei vaan oo kovin helppoa, kun ajatukset pyörii vaan tässä Au Pair hommassa ja muutenkaan en tässä paikassa viihdy.
Lasken jo melkeen viikkoja mahdolliseen lähtöön <3
Aikaistan jatkuvasti lähtöäni... Nyt olisin valmis lähtemään jo maaliskuun alussa, hihihi. Heinäkuusta maaliskuuhun siirtyny tällä hetkellä ;) No mut ainakaa enää se ei voi aikaistua, sillä mun vanhemmat on reissussa helmikuussa ja mun pitää vahtia koiraa!
Oon melkee koko päivän töissä selvitellyt Kentuckyn ja Louisvillen nähtävyyksiä ja ylipäätään, että onko siellä mitään tekemistä. Kyllähän siellä taitaa olla ;) Nooh, mutta ei saa liikaa innostua ettei pety. Eihän tämä ole vasta kun toinen match, joten eiköhän joku perhe nappaa jos ei tämä :) Tämä vaan vaikuttaa tosi mukavalta. No katsotaan ;)
Jos sitä nyt vaikka koittais töihinkin keskittyä... Ei vaan oo kovin helppoa, kun ajatukset pyörii vaan tässä Au Pair hommassa ja muutenkaan en tässä paikassa viihdy.
Lasken jo melkeen viikkoja mahdolliseen lähtöön <3
Aikaistan jatkuvasti lähtöäni... Nyt olisin valmis lähtemään jo maaliskuun alussa, hihihi. Heinäkuusta maaliskuuhun siirtyny tällä hetkellä ;) No mut ainakaa enää se ei voi aikaistua, sillä mun vanhemmat on reissussa helmikuussa ja mun pitää vahtia koiraa!
lauantai 19. lokakuuta 2013
Second match!!
Jeee!! Tänään tuli mun toinen match!! <3 4 henkinen perhe Louisville Kentucky:stä. Vanhemmat: äiti (joku sairaanhoitaja tms.) ja isä (kansainvälinen lentäjä!!) How cool is that!! Lapset: kaksi tyttö noin 6 ja 9 vuotiaat. Aivan mielettömän söpöjä ainaki kuvista päätellen!!! Vanhemmat nuorekkaita ja tytöt tosi söpöjä. Tosi mukavan olonen perhe profiiista päätellen! Niilläkään ei oo ollu aikasemmin Au Pairia, mut niin kun sanoin viimeks ni ei se haittais muo :)
Perhe vaikuttaa siis kaikinpuolin sopivalta. Ne käy kyl säännöllisesti kirkossa yms. mut jos niille on okei etten mä mielellään osallistuis ni se ois mulle ihan fine. Eniten ehkä vähä jännittää toi paikkakunta. En oikeen tiedä, että onko siellä Au Paireja alueella juurikaan... Pitää sitä selvitellä vähän. Muutenkaan en oikeen tiedä Kentuckyn osavaltiosta yhtään mitään, mut katoin google mapsistä et ei sietä ois johki Länsi Virginaan ku joku 4 tunnin ajomatka, eli viikonloppu trippejä vois tehä sit sinne. Siellä ainaki tuntuu olevan paljon Au Paireja :) Mut koitan olla open minded ton sijainnin suhteen, et jos vaa perheen kans muuten natsaa ni se on pääasia!!
Toi niiden aikataulu tos profiilis on mun mielestä ns. laiton ku siinä oli merkattu töitä 7 päivää viikossa. Ku Au Paireillahan pitäis olla vähintään se 1,5 päivää putkeen vapaata viikos ja kerran kuussa koko viikonloppu. Et siitä pitäis kyl kysyy. Tunteja silti tuli tos 7 pv viikos vaa 37 et siis vähän hän se on. Mut en silti jokapäivä haluu olla töissä missään nimessä :o Mut ehkä se on vaa joku virhe tms. Mut nii. Eli päivät ois aika perus, aamul autan lapset valmiiks kouluun ja bussille. Iltapäiväst haen ne bussist, ruokaa, läksyt ja harrastuksiin. Päiväl ois sit mun vapaa-aikaa. Missä on tietty kans hyvät ja huonot puolet :) Mut kattoo nyt miten käy!! Koitan olla innostumatta liikaa, kun eihän ne edellisetkään ottanu edes yhteyttä muhun ollenkaan... Nyt on tosin video mun profiilissa! Et toivottavasti ne ottais yhteyttä edes! <3
Perhe vaikuttaa siis kaikinpuolin sopivalta. Ne käy kyl säännöllisesti kirkossa yms. mut jos niille on okei etten mä mielellään osallistuis ni se ois mulle ihan fine. Eniten ehkä vähä jännittää toi paikkakunta. En oikeen tiedä, että onko siellä Au Paireja alueella juurikaan... Pitää sitä selvitellä vähän. Muutenkaan en oikeen tiedä Kentuckyn osavaltiosta yhtään mitään, mut katoin google mapsistä et ei sietä ois johki Länsi Virginaan ku joku 4 tunnin ajomatka, eli viikonloppu trippejä vois tehä sit sinne. Siellä ainaki tuntuu olevan paljon Au Paireja :) Mut koitan olla open minded ton sijainnin suhteen, et jos vaa perheen kans muuten natsaa ni se on pääasia!!
Toi niiden aikataulu tos profiilis on mun mielestä ns. laiton ku siinä oli merkattu töitä 7 päivää viikossa. Ku Au Paireillahan pitäis olla vähintään se 1,5 päivää putkeen vapaata viikos ja kerran kuussa koko viikonloppu. Et siitä pitäis kyl kysyy. Tunteja silti tuli tos 7 pv viikos vaa 37 et siis vähän hän se on. Mut en silti jokapäivä haluu olla töissä missään nimessä :o Mut ehkä se on vaa joku virhe tms. Mut nii. Eli päivät ois aika perus, aamul autan lapset valmiiks kouluun ja bussille. Iltapäiväst haen ne bussist, ruokaa, läksyt ja harrastuksiin. Päiväl ois sit mun vapaa-aikaa. Missä on tietty kans hyvät ja huonot puolet :) Mut kattoo nyt miten käy!! Koitan olla innostumatta liikaa, kun eihän ne edellisetkään ottanu edes yhteyttä muhun ollenkaan... Nyt on tosin video mun profiilissa! Et toivottavasti ne ottais yhteyttä edes! <3
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
Au Pair video!
Noniiin! Tänään aamulla vihdoin latasin videoni nettiin. Videopätkiä aikaisemmin olluiden lisäks kuvasin perjantai illalla ja lauantai aamulla. Videon editoi mun hyvä ystävä. Menin sen luokse lauantaina kolmen aikaa iltapäivästä ja lähdin kohti kotia puol 1 aikaa yöllä... Vähän venähti kaikes hienosäädös mut pakko sanoo että KYL NYT OON TYYTYVÄINEN <3 Siis siitä tuli tosi hieno mun mielestä!! Oon niin tyytyväinen!! <3
Tänään näytin sitä vanhemmille, veljelle ja kavereille. Iskä oli (onneks) huomannu yhes kohtaukses vähän soveliattoman jutun. Nimittäin kohtauksessa missä ajoin autoa, näky bussipysäkki missä luki fuck the police... Et ois ollu aika noloa jos se ois menny sinne nettiin.... :o No onneks mun kaveri sit tänää korjas sen ja saatiin videosta sovelias ja latasin sen sinne nettiiin :) Nyt menee pari päivää vissii et se näkyy siel netissä. Toivotaan, että se laatu ei kärsi kamalasti siellä sivuilla ja et ne Cultural Carel hyväksyy sen. Se on nimittäin vähä erilaisempi mitä monen muun :)
Tässä se tulee:
Tietenkään sitä nyt ei ikinä itse ole tyytyväinen omiin puheisiin ja eleisiin ja ilmeisiin. Nyt jälkeenpäin katsellen niin olisin ehkä lisännyt tohon vielä joitain asioita mun puheeseen. Mutta pääosion olen edelleen tyytyväinen! Ja videon ulkonäköön ainakin! ;)
Tänään näytin sitä vanhemmille, veljelle ja kavereille. Iskä oli (onneks) huomannu yhes kohtaukses vähän soveliattoman jutun. Nimittäin kohtauksessa missä ajoin autoa, näky bussipysäkki missä luki fuck the police... Et ois ollu aika noloa jos se ois menny sinne nettiin.... :o No onneks mun kaveri sit tänää korjas sen ja saatiin videosta sovelias ja latasin sen sinne nettiiin :) Nyt menee pari päivää vissii et se näkyy siel netissä. Toivotaan, että se laatu ei kärsi kamalasti siellä sivuilla ja et ne Cultural Carel hyväksyy sen. Se on nimittäin vähä erilaisempi mitä monen muun :)
Tässä se tulee:
Tietenkään sitä nyt ei ikinä itse ole tyytyväinen omiin puheisiin ja eleisiin ja ilmeisiin. Nyt jälkeenpäin katsellen niin olisin ehkä lisännyt tohon vielä joitain asioita mun puheeseen. Mutta pääosion olen edelleen tyytyväinen! Ja videon ulkonäköön ainakin! ;)
tiistai 8. lokakuuta 2013
Harminpaikka
Höh, huomasin tänään että se Floridalainen perhe oli poistunu mun sivuilta. Eli enpä ilmeisesti ollu sitä mitä ne haki, ku ei halunnu ees ottaa yhteyttä. Mut joo, ei saa lannistua! Vielä niiiin pitkä aika lähtöön, että eiköhän se perhe löydy ;) <3
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
First match!!
Wow! Mulle tuli jo tänään ensimmäinen matchi!! Perhe Floridasta (uuuh Florida <3). Ne asuis lähellä West Palm Beachiä. Eli siitä ei pitkä matka Orlandoon tai Miamiinkaan olis. Eli paikka on kyllä aika mahtava ;) Oon ollu Floridas kaks kertaa ja rakastan sitä paikkaa <3 Perheessä huolehtisin kahdesta lapsesta (4-vuotias tyttö ja 5-vuotias poika). Sen lisäks niil on kaks vanhempaa poikaa, jotka asuu omillaan. Niillä ei oo ollu aikaisemmi Au Pairia, missä on tietty hyvät ja huonot puolet, mutta ei muo haittais! Profiili oli aika lyhyt mutta kyllä siitä sai mukavan kuvan koko porukasta ja lapset on tosi söpöjä :) Äiti ja iskä, molemmat tekee paljon töitä ja vissii aika rikkaita. Talo ois vissii aika luksus :) Oon aika innoissani, se perhe vaikuttaa tosi mun tyyppiseltä (ei siis todellakaan sen takia, että ne ois rikkaita vaa jotenki siitä profiilista huoku samanhenkisyys muhun) <3 Mut koitan olla innostumatta liikaa, jos ne ei vaikka ota yhteyttä ollenkaa tai muuta. Laitoin kyllä ite niille viestiä ja ilmaisin kiinnostukseni. Nyt odotellaan ja katsotaan ;) Hihiii <3
torstai 3. lokakuuta 2013
HAKEMUS HYVÄKSYTTY!!!
ÄÄÄÄ!!! Äsken tuli soitto Marilta ja nyt sitte vaa odottelu alkaa!! Mun hakemus meni läpi!! Olin iha varma, että ne jtn korjauksia ois halunnu mun tekevän yms. mut ei vaa ekalla läpi!! Jee! Ne oli kaikki suosittelijat saanu heti kiinni yms. Ihanaa <3
Nyt alko sitte videon kuvaaminen ja odottelu... Mun toivottuun lähtöön on vielä noin 7 kuukautta aikaa, joten menee varmaan pari kk ennen ekaa matciä mutta mutta, toivotaan että löytyy kiva perhe suht. pian <3
Nyt alko sitte videon kuvaaminen ja odottelu... Mun toivottuun lähtöön on vielä noin 7 kuukautta aikaa, joten menee varmaan pari kk ennen ekaa matciä mutta mutta, toivotaan että löytyy kiva perhe suht. pian <3
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
Your application is finished!
Wuhuu! Mä tein sen mä tein sen!! Viime yönä tuli inspiraatio ja johonki 1 asti väsäsin mun kirjettä isäntäperheelle. Tänään sit tarkastutin sen ittelläni, äidillä ja yhdellä kaverilla. Nyt se on valmis!! Lisäks mun äiti tarkasti koko hakemuksen ja sitte toi mun kaveri käy sitä parhaillaan läpi. Sitten kun häneltäki tulee korjaukset ni lähetän menemään!! Oon niin innoissani <3 Jos hyvä tuuri käy ja Cultural Carella ei oo kummempia korjauksia / lisäyksiä niin varmaan ensi viikolla alkaa jo perheen etsiminen!!!
tiistai 1. lokakuuta 2013
Au Pair info & 200 tuntia
Noniin! Nyt on taas Au Pairiksi pääseminen askeleen lähempänä. Olin tosiaan lauantaina infotilaisuudessa ja haastattelussa. Mun mielestä haastattelu meni ihan hyvin ja kysymykset oli aikalailla sitä mitä odotinkin :)
Mun serkkupoika (10 vuotias) oli mulla koko viikonlopun hoidossa ja tehtiin vaikka ja mitä. Perjantaina käytiin vähä laasersotimassa, lauantaina uitiin Caribiassa ja käytiin leffassa ja sunnuntaina suuntana olikin Turun Linna ja siellä suljettujen ovien kierros.Viikonloppu meni tosi nopeasti ja hyvin :) Pyysin sit myös tätiäni suosittelijaksi ja hän kirjoittikin mulle aivan ihanan suosituskirjeen <3 Kiitos siitä!
Enää siis puuttuu vain yhden suosittelijan vastaus ja sitten onkin reilusti yli 200 tuntia kasassa!! Mahtavaa! Toivottavasti tämäkin suosittelija kirjoittaa pian omansa niin saan hakemuksen eteenpäin... Olen kovin levoton, enkä millään jaksaisi odottaa mutta yritän malttaa, enkä viitti kokoajan toista hätyytellä.
Yhteensä mulle tulee suosituksia aika monta. 2 luonnesuositusta (kaverilta ja entiseltä työkaverilta) sekä 4 lastenhoitosuositusta. Syy miksi niitä lastenhoitosuosituksia on niin paljon on yksinkertaisesti se, että muutamat on vaan noin viidestäkymmenestä tunnista. Noilla neljällä tulee hieman yli 200 :)
Jos tuntuu ettei perhettä ala löytymään, pyydän suosituksen vielä uusimmilta hoidokeiltani. Olen tosiaan tässä nyt pari kertaa hoitanut ihania 3 ja 5 vuotiaita lapsia. Olin viimeksi eilen heidän kanssaan askartelemassa ja lauleskelemassa :) Ne vaan on niin kivoja <3 Huomenna meen taas vähäksi aikaa sinne, mutta ne on kyllä hereillä vaan noin tunnin verran siitä ajasta.
Nyt ois tarkotus koittaa saada mun Host Family letter valmiiksi... Haluan sen olevan täydellinen ja siksi se tuntuu olevan tosi vaikeeta :/ En oikein tiedä mitä siihen kirjottaisin, kun ei saa toistella hakemuksen asioita kamalasti.. No ehkä se inspiraatio sieltä tulee!! :)
Olen selaillut tässä Au Pairien videoita ja katsonut vähän vinkkejä. Suomalaiset tuntuu olevan aikalailla puhunpelkästäänkamerallehuoneessa tyyppiä kun taas ulkomaalaiset käyttää apuna musiikkia, ulkoilmaa ja lisäilee pätkiä missä ne on lasten kanssa, leipoo, kokkaa, ajaa autoa yms. Mun mielestä ehkä minua kuvaa enemmän toi jälkimmäinen tapa ja olenkin tässä alkanut hahmottelemaan suunnitelmaa videoon.
Ajattelin myös vähän aikaistaa lähtöäni, jos vaan perhe löytyy :) Alunperin oli tarkotus sinnitellä suomessa (ja nykysessä työpaikassa -.-) kesäkuunloppuun mutta olen niin innoissani tästä asiasta, että jos hyvä perhe vaan löytyy niin toukokuun alussa voisin jo lähteä :) Katsotaan miten käy!! :)
Ainiin tein tänään myös Cultural Caren persoonallisuus testin mikä oli lähetetty sähköpostiini. Tulos aika paljon kyllä kuvas minua ja vaikutan ihan hyvältä tyypiltä hahaha ;) Muutama asia ei ehkä niin osunu kohdalleen mutta suurin osa! :) Tosi vaikea testi kyllä perjaatteessa oli, kun välillä tuntu että kaikki mainitut kohdat päti muhun ja silti piti valita se mikä kuvaa eniten ja mikä vähiten... :o No mutta onneks noi tulokset on nyt aika kuvaavat kuitenkin :)
Mun serkkupoika (10 vuotias) oli mulla koko viikonlopun hoidossa ja tehtiin vaikka ja mitä. Perjantaina käytiin vähä laasersotimassa, lauantaina uitiin Caribiassa ja käytiin leffassa ja sunnuntaina suuntana olikin Turun Linna ja siellä suljettujen ovien kierros.Viikonloppu meni tosi nopeasti ja hyvin :) Pyysin sit myös tätiäni suosittelijaksi ja hän kirjoittikin mulle aivan ihanan suosituskirjeen <3 Kiitos siitä!
Enää siis puuttuu vain yhden suosittelijan vastaus ja sitten onkin reilusti yli 200 tuntia kasassa!! Mahtavaa! Toivottavasti tämäkin suosittelija kirjoittaa pian omansa niin saan hakemuksen eteenpäin... Olen kovin levoton, enkä millään jaksaisi odottaa mutta yritän malttaa, enkä viitti kokoajan toista hätyytellä.
Yhteensä mulle tulee suosituksia aika monta. 2 luonnesuositusta (kaverilta ja entiseltä työkaverilta) sekä 4 lastenhoitosuositusta. Syy miksi niitä lastenhoitosuosituksia on niin paljon on yksinkertaisesti se, että muutamat on vaan noin viidestäkymmenestä tunnista. Noilla neljällä tulee hieman yli 200 :)
Jos tuntuu ettei perhettä ala löytymään, pyydän suosituksen vielä uusimmilta hoidokeiltani. Olen tosiaan tässä nyt pari kertaa hoitanut ihania 3 ja 5 vuotiaita lapsia. Olin viimeksi eilen heidän kanssaan askartelemassa ja lauleskelemassa :) Ne vaan on niin kivoja <3 Huomenna meen taas vähäksi aikaa sinne, mutta ne on kyllä hereillä vaan noin tunnin verran siitä ajasta.
Nyt ois tarkotus koittaa saada mun Host Family letter valmiiksi... Haluan sen olevan täydellinen ja siksi se tuntuu olevan tosi vaikeeta :/ En oikein tiedä mitä siihen kirjottaisin, kun ei saa toistella hakemuksen asioita kamalasti.. No ehkä se inspiraatio sieltä tulee!! :)
Olen selaillut tässä Au Pairien videoita ja katsonut vähän vinkkejä. Suomalaiset tuntuu olevan aikalailla puhunpelkästäänkamerallehuoneessa tyyppiä kun taas ulkomaalaiset käyttää apuna musiikkia, ulkoilmaa ja lisäilee pätkiä missä ne on lasten kanssa, leipoo, kokkaa, ajaa autoa yms. Mun mielestä ehkä minua kuvaa enemmän toi jälkimmäinen tapa ja olenkin tässä alkanut hahmottelemaan suunnitelmaa videoon.
Ajattelin myös vähän aikaistaa lähtöäni, jos vaan perhe löytyy :) Alunperin oli tarkotus sinnitellä suomessa (ja nykysessä työpaikassa -.-) kesäkuunloppuun mutta olen niin innoissani tästä asiasta, että jos hyvä perhe vaan löytyy niin toukokuun alussa voisin jo lähteä :) Katsotaan miten käy!! :)
Ainiin tein tänään myös Cultural Caren persoonallisuus testin mikä oli lähetetty sähköpostiini. Tulos aika paljon kyllä kuvas minua ja vaikutan ihan hyvältä tyypiltä hahaha ;) Muutama asia ei ehkä niin osunu kohdalleen mutta suurin osa! :) Tosi vaikea testi kyllä perjaatteessa oli, kun välillä tuntu että kaikki mainitut kohdat päti muhun ja silti piti valita se mikä kuvaa eniten ja mikä vähiten... :o No mutta onneks noi tulokset on nyt aika kuvaavat kuitenkin :)
torstai 19. syyskuuta 2013
Muutoksia
Nonniiin. Eilen piti tosiaan olla Au Pair info, mutta se peruttiin sairastapauksen vuoksi. Tilalla olisi tämän viikon lauantaina ollut uusi info tai sitten ensi viikolla online info. Mulla on lauantaiksi jo sovittu menoa (lastenvahtimista, jee!), joten olin tosi harmissani peruutuksesta. Online ei vaan ole sama kun face to face. Onnekseni tänään kuitenkin soitettiin Cultural Caresta minulle ja ilmoittettiin, ettei lauantaille pääse riittäväksi väkeä joten siirrettiin vielä yksi viikko eteenpäin. Hienoa! Lauantaina 28.9. kello 13.00 on näillä näkymin uusi info ja sinne minäkin pääsen! Mun 10-vuotias serkku tulee kyllä koko viikonlopuksi mun luokse Turkuun, mutta se saa kuulemma tulla mun mukaan infotilaisuuteen! Mahtavaa! Istutan sen sitte pelailemaan jotain käsikonsoliaan siksi ajaksi ja vien sen sitte nätistä istumisesta palkinnoks pitsalle (mihi kyllä mentäis muutenki). :)
Laitoin tänään myös ensimmäiset lastenhoito suositus lomakkeet menemään. Täytyy nyt toivota, että mun suosittelijat osaa vaistailla nätisti ja kaikki hyväksytään! Sitte on jo 100 tuntia täynnä. Pitää viellä ottaa yhteyttä muutamaan lastenhoitosuosittelija ehdokkaaseen, että kai ne suostuu suositella. Sitte alkaa maaginen 200 täyttyä vaikka vielä on sovittuja lastenhoitoja aika paljon :D No mutta missään nimessä LIIKAA lastenhoitokokemusta ei voi olla! :)
Pitäis keksiä kenenltä pyydän henkilökohtaset suositukset... Sukulaiset ja ystävät ei käy. Nykyiseltä pomolta en viitsi pyytää, kun ei meillä oikeen klikkaa. En tiedä kelpaisko työkaverin suositus, sillä niiden kanssa sujuu sitäkin paremmin. Tai sitten oon yhteydessä vanhoihin opettajiin. Tai aikaisempaan pomoon. Hmm. No eiköhän sekin asia hoidu <3
.jpg)
Laitoin tänään myös ensimmäiset lastenhoito suositus lomakkeet menemään. Täytyy nyt toivota, että mun suosittelijat osaa vaistailla nätisti ja kaikki hyväksytään! Sitte on jo 100 tuntia täynnä. Pitää viellä ottaa yhteyttä muutamaan lastenhoitosuosittelija ehdokkaaseen, että kai ne suostuu suositella. Sitte alkaa maaginen 200 täyttyä vaikka vielä on sovittuja lastenhoitoja aika paljon :D No mutta missään nimessä LIIKAA lastenhoitokokemusta ei voi olla! :)
Pitäis keksiä kenenltä pyydän henkilökohtaset suositukset... Sukulaiset ja ystävät ei käy. Nykyiseltä pomolta en viitsi pyytää, kun ei meillä oikeen klikkaa. En tiedä kelpaisko työkaverin suositus, sillä niiden kanssa sujuu sitäkin paremmin. Tai sitten oon yhteydessä vanhoihin opettajiin. Tai aikaisempaan pomoon. Hmm. No eiköhän sekin asia hoidu <3
.jpg)
tiistai 17. syyskuuta 2013
Tunnit kasaantuu
Äää, mahtavuutta! Sain just tietää et mulla onkin jo ehkä enemmän tunteja, kun luulin! Laitoin mun entisille Taekwondo valmentajille aikasemmin kyselyä, että jos ne suostuis suosittelijoiksi mulle tohon hakemukseen. Oon nimittäin pitänyt junnutreenejä sillon kun harrastin itse muutaman vuoden taekwondoa. Arvioin ite että olisin noin 15-20 tuntia pitänyt, mutta he sanoivatkin että helposti tulee 40 täyteen!! Mahtavuutta. Mun tuntien pitäis olla pian täynnä.
Mulle nää tuntimäärät on vähän ongelma siks, kun mulla ei oikein ole sellasia sukulaisia/tuttuja kenellä olis vahdittavia lapsia. Oon aina rakastanut lapsia ja pidän niiden kanssa olemisesta, mutta jotenkin mulla ei vaan oo kertynyt lapsenvahtikokemusta samalla tavalla kun monella muulla.
Mun kokemus koostuu lähinnä tet-jaksosta minkä suoritin eskarissa, taekwondon ohjaamisesta ja serkun hoidosta. Sen lisäks oon tosiaan nyt löytäny mulle ihanat lapset, jota oon käynyt kerran jo hoitamassa ja toivottavasti pääsen jatkossakin usein. Lisäks oon ollut mukana ohjaamassa erilaisia lasten tapahtumia, mutta koska pelkkä työtodistus ei riitä niin vähän jännittää hyväksytäänkö niitä tunteja. Koska ne yhteyshenkilöt siellä ei kuitenkaan oo varsinaisesti nähnyt muo ns. työntouhussa, koska isoista tapahtumista on ollut kyse. Kaikki kuitenkin lupasivat yrittää vastata suositteluissa kysyttäviin kysymyksiin, toivotaan että menee läpi nekin! :)
Mulle nää tuntimäärät on vähän ongelma siks, kun mulla ei oikein ole sellasia sukulaisia/tuttuja kenellä olis vahdittavia lapsia. Oon aina rakastanut lapsia ja pidän niiden kanssa olemisesta, mutta jotenkin mulla ei vaan oo kertynyt lapsenvahtikokemusta samalla tavalla kun monella muulla.
Mun kokemus koostuu lähinnä tet-jaksosta minkä suoritin eskarissa, taekwondon ohjaamisesta ja serkun hoidosta. Sen lisäks oon tosiaan nyt löytäny mulle ihanat lapset, jota oon käynyt kerran jo hoitamassa ja toivottavasti pääsen jatkossakin usein. Lisäks oon ollut mukana ohjaamassa erilaisia lasten tapahtumia, mutta koska pelkkä työtodistus ei riitä niin vähän jännittää hyväksytäänkö niitä tunteja. Koska ne yhteyshenkilöt siellä ei kuitenkaan oo varsinaisesti nähnyt muo ns. työntouhussa, koska isoista tapahtumista on ollut kyse. Kaikki kuitenkin lupasivat yrittää vastata suositteluissa kysyttäviin kysymyksiin, toivotaan että menee läpi nekin! :)
Haaveilua
Olen jo pitkään haaveillut ulkomailla asumisesta ja käynyt mielessäni läpi moniakin vaihtoehtoja (working holiday-viisumilla Australiaan, töihin Englantiin, Au Pairiksi Englantiin / USA:n, opiskelemaan jne), mutta nyt olen tehnyt sen päätöksen. Päätin, että lähden Au Pairiksi USA:han kesällä 2014. Olen jo ilmoittautunut 18.9. Turussa järjestettävään Au Pair infoon. Vaadittavat 200 tuntia lastenhoitokokemusta ei minulta ihan vielä täyty, but I'm working on it.
Olen laittanut lastenvahti ilmoituksia nettiin. Olinkin viime perjantaina vahtimassa noin 4-vuotiasta tyttöä ja noin 6-vuotiasta poikaa. Molemmat olivat ihania ja helppoja tapauksia. Toivon todella, että saan vahtia heitä myös useammin. Tämän lisäksi olen sopinut tätini kanssa, että saan vahtia 10-vuotiasta serkkuani silloin tällöin. Hän onkin tulossa tämän kuun lopussa viikonlopuksi luokseni. Olemme suunnitelleet kaikenlaista tekemistä lasersodasta flow parkkiin :) Siitä tulee kivaa. Lisäksi olen viettänyt aikaa kaverini 1-vuotiaan tytön kanssa. Toivon saavani vaadittavat 200 tuntia täyteen viimeistään lokakuun lopussa, jotta voisin laittaa hakemuksen menemään. Olen jo aloittanut täyttämään online hakemusta ja se ei olekkaan mikään ihan pikku juttu. Olen saanut sitä nyt tehtyä noin 1/3 - 1/2 osaa alustavasti ja aikaa olen kuluttanut ainakin 4-6 tuntia. Todennäköisesti tulen kuluttamaan vielä useita tunteja ennen kun olen tyytyväinen siihen.
Toivon todella, että kaikki järjestyvät parhain päin ja pääsen lähtemään tilinpäätöskauden jälkeen!
Jännityksellä ja innolla odotan huomista Au Pair infoa + haastattelua.
Olen laittanut lastenvahti ilmoituksia nettiin. Olinkin viime perjantaina vahtimassa noin 4-vuotiasta tyttöä ja noin 6-vuotiasta poikaa. Molemmat olivat ihania ja helppoja tapauksia. Toivon todella, että saan vahtia heitä myös useammin. Tämän lisäksi olen sopinut tätini kanssa, että saan vahtia 10-vuotiasta serkkuani silloin tällöin. Hän onkin tulossa tämän kuun lopussa viikonlopuksi luokseni. Olemme suunnitelleet kaikenlaista tekemistä lasersodasta flow parkkiin :) Siitä tulee kivaa. Lisäksi olen viettänyt aikaa kaverini 1-vuotiaan tytön kanssa. Toivon saavani vaadittavat 200 tuntia täyteen viimeistään lokakuun lopussa, jotta voisin laittaa hakemuksen menemään. Olen jo aloittanut täyttämään online hakemusta ja se ei olekkaan mikään ihan pikku juttu. Olen saanut sitä nyt tehtyä noin 1/3 - 1/2 osaa alustavasti ja aikaa olen kuluttanut ainakin 4-6 tuntia. Todennäköisesti tulen kuluttamaan vielä useita tunteja ennen kun olen tyytyväinen siihen.
Toivon todella, että kaikki järjestyvät parhain päin ja pääsen lähtemään tilinpäätöskauden jälkeen!
Jännityksellä ja innolla odotan huomista Au Pair infoa + haastattelua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)