Kiirusta pukkaa

Vähän on jäänyt kirjoittelematta tänne Suomeen palattua. Kiire on ollut kova.

Töitä on tullut paiskittua melkeen aamusta iltaan ja aina välissä koittanut pyykkiä pestä ja kavereita nähdä enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Lisäks oon käynyt kaikki mun muuttolaatikot läpi ja 22 vuoden varrelta krääsää laittanut "pidetään" ja "kirpputori" laatikoihin. Vapaat illat onkin mennyt vaa rauhoittumiseen.

Kirpparille lähti mm. DVD:itä

Kävin myös tossa lääkärissa ja todettiin nielurisat niin turvonneiksi, että mun on pakko mennä leikkaukseen ASAP. Eli 14.7. meen Töölöön leikkaukseen ja sen jälkeen alkaakin kivulias toipuminen. Oon netistä lueskellut kokemuksia ja porukka itkee ittensä levottomaan uneen kivun takia ja oksentaa verta. Puhuminen tuottaa tuskaa syömisestä puhumattakaan. Kuulostaa ihanalta, eikö <3 Ei varmaan tartte sanoa, että en todellakaan odota tätä tapahtumaa innolla. Noo päivä kerrallaan. One ne muutkin siitä selvinneet.

Viikonloppuna päästiin onneks vähän rentoutumaan ja mentiin meijän veneelle <3 Porukat oli ostanut viime kesänä uuden veneen ja tää oli nyt eka kerta, kun mä sen näin. Ja siis aivan IHANA <3 Isompi ku aikasemmat ja tosi viihtysä. Kannella ihanat auringon otto Stuntin leikittämis patjat.

Eka yö oltiin vaa kotisatamassa Ruissalossa ja lauantaina seilailtiin sitten Airisto Marineen ja oltiin siellä yötä. Sunnuntaina oli tosi nätti sää ja mentiin "maisemareittiä" takaisin kotisatamaan. Aivan ihana ja rentouttava viikonloppu ja on toi Turun Saaristo vaan niin nättiä <3

Mä otin lähinnä vaa videoo koko reissulta. Saa nähdä jaksanko koskaan editoida sitä, ehkä jaksan ehkä en. Mulla ois videoo viel vikoist jenkkipäivistäki, hehe. Jotenki ei nyt oo jaksanut tänne blogii panostaa enää Suomeen palattua, koska en edes tiedä kiinnostaako ketää lukea mun Suomi kuulumisia, ainaki 3 lukijaa on jo hävinnyt :'D Kyllä mullaki aika monet auppari blogit tippu pois niide kotiuduttua, muutamat harvat jäi.

Katsotaan mikä tän blogin kohtalo tulee olemaan! Voi olla että näin Suomi kuulumisista postailen harvemmin. Sitten kun pääsen joskus oikeesti suunnittelee sitä, toivottavasti marraskuulle toteutuvaa, aussi matkaa, niin kerron siitä sitte täällä.

Mutta katsellaan! Ainakaan mitään stressiä en ota tänne kirjoittamisesta :)

Kotona

Noniin. Nyt vihdoin saatte tiivistyksenä tän viikon Suomi tapahtumat ja fiilikset.

Mulla tuli jo Tengel-Helsinki Vantaa välillä sellanen fiilis, että oon menossa takas Suomeen jonkun pari viikon loman jälkeen. Ei ollu yhtään sellanen olo, että meen takas 15 KUUKAUDEN poissa olon jälkeen.

Lentokentälläkin kun vihdoin näin äidin, iskän ja Stuntin niin ei edes itkettänyt. Älkää siis käsittäkö väärin, tottakai oli siis aivan ihanaa nähdä ne taas <33 mutta jotenki se kaikki tuntu niin normaalilta. Ihan kun en mä missään ois ollutkaan. Koirakaan ei ees osottanut mieltään, niinkun se yleensä tekee pitkän poissa olon jälkeen :D

Kotimatka Lohjalle oli kans ihan normaali. Samat tutut maisemat mitä on tullu sahattua miljoona kertaa edes takas aikaisemminkin.

Kotona odotti kyllä yllätys. Nyt tähän väliin lyhyt perehdytys tähän tilanteeseen: 10 vuotta sitte äiti ja iskä rakens samalle pihalle hallin iskän firmalle (näyttää omakoti talolta ulkoa päin) ja omakoti talon meille. No nyt muutama vuos sitten ne laajens hallin muualle, myi omakoti talon ja rakens halliin asunnon ittelleen, jättäen tyhjäksi ison osan hallia.

Mun tarkoitus oli majoittua nyt väliaikaisesti tän iskän firman vanhassa kahvihuoneessa. Eli ihan toisella puolella rakennusta porukoista; oma sisään käynti, vessa/suihku ja sitte tää kahvihuone tila missä on jääkaappi ja lavuaari yms. Mulle sopi vallan mainiosti se, että mulle laitetaan vaan sänky kahvihuoneeseen ja mä nukun siellä.

No mulle tuli täysin yllätyksenä, että porukat olikin laajentanut kahvihuonetta sellasen 15 neliötä hallin sisälle ja rakentanut näin mulle makuuhuoneen!!

Eli mulla on käytännössä täällä nyt oma noin 35 neliön yksiö, omalla sisäänkäynnillä ja omalla rauhalla. Tää ei oo sisäkautta yhteydessä porukoiden kämppään ollenkaan, eli on ihan oma rauha! Ihana <3 Lisäks äiti oli täyttäny jääkaapin aamu/iltapala herkuilla (pääruoat saan käydä niiden puolella syömässä) ja korit herkuilla! <3

Siinä mä sitten palauduin vähän aikaa itsekseen matkalta, kunnes ruoka oli valmis ja mentiin porukalla syömään äitin tekemää LOHTA <3 Johannes ja sen tyttöystäväkin tulivat esittäytymään ja vihdoin pääsin näkemään naisen, joka on vienyt mun veljen sydämmen.

Ruoan jälkeen ajoin MANUAALIVAIHTEISELLA autolla Johanneksen ja Riinan perässä niiden kämpille kattomaan. On se ihan hassua miten mun PIKKUveljestä on tässä 15 kuukauden aikana kasvanut ihan aikuinen mies.

Sen jälkeen hengailinkin loppu illan äitin ja iskän kanssa. Käytiin koiran kanssa lenkillä yms.

Ja siitä alkaen tää onkin ollut ihan normaalia. Syönyt oon paljon ja herkutellut. Oon jo töitäkin pikku hiljaa tässä tehnyt. Kävin jopa torstaina yksin hakemassa Tampereelta firmalle uuden auton yms. Kavereitakin oon nähnyt ja paljon ollut kotona. Kaivettiin jopa Annin kanssa singstarsit esiin toho hallin puolelle ja monene vuoden tauon jälkee laulettii sydämmemme kyllyydestä :'D

Juhannuksena porukat oli veneellä ja mä olin koiravahtina / firman päivystäjänä kotona. En tehnyt oikeen mitään, koska tuli tää Suomeen tuleminen niin lyhyellä varotusajalla, että kavereilla oli jo kaiken näköistä puuhaa.

Kaikki on (valitettavasti) ihan niinkuin ennenkin. Mikään ei oo vialla, mutta vaatii taas totuttelua tähän Suomen "yksinäisyyteen". Mä en oo ikinä ollut sellanen ihminen, jolla on paljon kavereita tai mitää isoa kaveri porukkaa (osasyynä se, että oon aikalailla nonstop seurustellut 16-20 vuotiaana).

Lähinnä mulla on ne muutamat hyvät kaverit ja nekää ei suurinosa oo kavereita keskenään. Eli aina hengailen yhden kaverin kanssa kerrallaan. Ja mun hyvistä kavereista Lohjalla, yksi on alkanut seurustelemaan ja toinen on aika paljon töissä. Ja muut hyvät kaverit asuukin sitten kauempana, eli niitä tulee nähtyä aika harvoin. Tähän pitää taas tottua. Sniif. Ei oo oikee ketää kenen kanssa käydä melkee päivittäin Froyolla ja juoruamassa, Jenna tuu tänne <3

Mutta eiköhän tähän taas totu. Suomi Tinder on ollut käytössä ihan ekasta päivästä lähtien... Hehe. Suomi miehet... :''D

Vähän on siis sellanen "Plaah" olo. Kaikki on hyvin ja on ihana olla taas perheen kanssa ja meijän koirun kanssa ja syödä ihania ruokia yms. On ihanaa miten valoisaa täällä on vielä illallakin.

Mutta kyllä mä sitä jenkkikulttuuria kaipaan ja Jennaa ja Froyoa ja iha vaa sitä, että on joku jonka kanssa voi vaan olla. Että ei tartte välttis tehä mitään, vaa ottaa vaikka näpit toisen sängyssä. Mutta sitte taas että voi myös kertoa ne hulluimmat ideat ja sen sijaan, että toinen naurais ni lähtee mukaan toteuttamaan niitä.

Monet entiset aupparit sanoo ja ylistää sitä vapauden tunnetta, mikä iskee päälle, kun ei oo enää auppari ja hostperheen "vankina". Mutta kyllä mä silti koen, että mä pystyin olemaan paljon vapautuneempi jenkeissä kun täällä. En tarkota työn tai kotiolojen puolesta, vaan sen kulttuurin ja faktan, että siellä kukaan ei tunne tai tuomitse suo, vaan voit olla just sitä mitä haluat.

Mutta eiköhän tää tästä! <3

Kotimatka

Tätäkin on tullut kirjoiteltua lentokentällä parissakin eri vaiheessa ja parillakin eri lentokentällä. Ja sitten lisäsin loppuun kotona kirjoitettua. Edelleen saatte odottaa niitä fiiliksiä Suomesta ja Suomi tapahtumia, haha! <3 ;D Päivä kerrallaan...

Kirjoitettu JFK:lla ennen turvatarkastukseen pääsyä.

Tänään (sunnuntai) aamulla heräilin jo joskus 6 aikaan ittekseen ja möllötin johkin puol 7.

LCC heitti mut lentokenttä kyydille jo 8, koska ainoa hetki mikä sille kävi koko päivänä.

Eli olin täällä lentokentällä jo 930. Vasta 130 aukee baggage drop, joten 4 tuntia täällä istun mun rinkan, ison laukun, pienen laukun, repun, käsilaukun ja yksisarvisen kanssa. Jepjee. Sen jälkeen vielä odotan 4 tuntia, että kone lähtee. Hahah :D Ihanaa.

Ps. MUN VIERESSÄ PUHUTAAN SUOMEA. APUAAAAA. EIEIEIEIEIE. KAMALA SHOKKI. MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU.

Kirjoitettu JFK:lla turvataskastuksen jälkeen.

VIHDOIN turvatarkastuksen "paremmalla" puolella. Ja ei jessus mitä säätöä!! Olin baggage dropissa melkeen ekana jonossa, mutta silti meni yli puoli tuntia, että pääsin tiskiltä eteenpäin. Oli nimittäin pikkusta säätöä ylimääräisen laukun kanssa!! Yritin sillon etsiä netistä Air Berliinin sivuilta, että mistä hitosta mä lisään mulle ylimääräisen laukun. En löytänyt en sitten mistään, joten ajattelin että no lisätään sitten lentokentällä, että ei se voi niin kallista olla... Tähän väliin huomio, että Norwegianilla makso extra laukku 48 dollaria netistä lisättynä ja oli tosi iisi juttu.

No Air Berliinillä makso lentokentältä ostetuna 205 DOLLARIA!!!! Ei jessus sentään! Pikkasen meinas jo tulla tippalinssiin siinä vaiheessa, mutta pakkohan mun oli niille kortti ojentaa. No sitten iskikin seuraava ongelma. Mun debit/credit card VAATII pin koodin, vaikka maksaa creditillä, koska eurooppalainen kortinlukija. EI JÖSSES! Jenkeissä oon korttia käyttänyt, mutta ne ei kysy koodia, joten 15 kuukaudessa oon todellakin unohtanut koodin. Kaivan paniikissa puhelimesta kaikkia mahdollisia paikkoja, mihin oisin sen voinut piilottaa ja missään sitä ei ollut. Monta kertaa kokeilin eri vaihtoehtoja ja mikään ei mennyt läpi. Siinä kohta tuli jo paniikki itku ja turhautus ja väsymys.

Onneks oli äiti puhelimen päässä ja se antoi mulle korttinsa tiedot ja saatiin ne laitteeseen näpyteltyä ja vihdoin laukku maksettua. Huhhuh! Mutta ihan järkyttävän hintainen!!

Lopulta kun pääsin tänne puolelle niin koitin vähän rauhottua ja kasata itteäni. Lopulta se onnistu ja äsken sitten juoksinkin suunapäänä ympäri kenttää ostaen viimehetken tuliaisia. Järkevää vasta kentällä keksiä, että "ehkä mä sittenki voisin viedä jotain pientä" ja maksaa 4 kertanen summa siihen nähden, että oisin tajunnu aikasemmin ne jo hankkia. Haha. 

Äsken kävin syömässä kamalaa pitsaa ja nyt kohta pääsen jo koneeseen. Jee!

PS: MUN VIERESSÄ ISTUU PEPPI JA JIRI ja lapsi M (Sara ja Mikko Parikka) SALKKAREISTA!!!!! Ne menee kyl vissiin finnairin koneella... :/ En pystyny parempaa kuvaa teille ottaa, koska noloa. Mutta kattokaa jos joku näistä tunnistaa, hahaha :D Alemmassa ne on vasemmassa kulmassa.

Kirjoitettu Saksassa Tengelin lentokentällä

Huhhuh vihdoin ehdin portille täälläkin. Meijän kone oli tunnin myöhässä ja äsken piti jonottaa vielä passin tarkastukseen ja turvatarkastukseen, mutta vihdoin pääsin portille! Parikytä minaa koneeseen pääsyyn. Jeejee. Väsyttää ja oon ihan paskanen ja haiseva hyihyi. Inhoon tätä kenttää, niin sika pieni ja kuuma. Plus nyt kuuluu vielä enemmän Suomea, jännittää.

Kirjoitettu koti Suomessa

Suomeen laskeuduttiin ihan ajallaan, lento Tengelistä Helsinki Vantaalle kesti vaan joku 1,5 tuntia. Laukkujen odotus tuntu kestävän ikuisuuden mutta lopulta ne sieltä tuli ja pääsin saapuneet aulaan, missä vastassa oli äiti, isi ja Stuntti <333

To be continued...